Vaalimatematiikka kertoo mahdollisuuksista, mutta aina voi tulla yllätyksiä – Aho, Pokki ja Raisto-Elo lähinnä valtuustopaikkaa

0
Aluevaalien läpipääsijät selviävät ensi sunnuntaina. Arkistokuva: Jori Liimatainen

Juhani Marttala

Laitilan vinkkelistä vaalit ovat suuri kysymysmerkki, koska mitään suoranaista vertailupohjaa niille ei löydy. Ainoastaan neljällä laitilalaisehdokkaalla, Virve Aholla, Pertti Pokilla, Henri Aitakarilla ja Tanja Raisto-Elolla on kokemusta aiemmista ylikunnallisista vaaleista.

Kokoomuksen Virve Aho oli ehdolla eduskuntaan viime vaaleissa vuonna 2019 ja keräsi niissä yhteensä 650 ääntä. Niistä 203 tuli Laitilasta, mikä on yli puolet puolueen viime kuntavaaleissa Laitilasta saamasta 390 äänestä.

Muualta Varsinais-Suomesta Aho keräsi eduskuntavaaleissa isomman potin kuin kotikunnastaan, joten hän lieneekin vahvoilla, kun uutta valtuustoa maakuntaan nimetään. Onhan hän lisäksi puolueen ainoa laitilalainen ehdokas.

Demarien Pertti Pokki kokeili siipiensä kantoa eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Yritys tuotti 508 ääntä, joista 289 Laitilasta. Myös hän Laitilan demarien ainoana ehdokkaana on mahdollinen jäsen aluevaltuustoon, johon demarit kuntavaalien tulosten perusteella saisivat 15 paikkaa.

Keskustan Tanja Raisto-Elo oli ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joissa hän sai yhteensä 1 724 ääntä. Niistä 774 tuli kotikunnasta ja lähes tuhat muualta. Raisto-Elo ei ollut ehdokkaana viime kesän kuntavaaleissa, joten hänen nykyistä kannatustaan kotikunnassa on vaikea arvioida.

Keskusta keräsi kuntavaaleissa Laitilasta yhteensä 1 447 ääntä, joka on 5,5 prosenttia keskustan koko maakunnasta saamasta 26 515 äänen potista. Keskusta saanee aluevaltuustoon kymmenkunta paikkaa, joista Raisto-Elon lisäksi kisaa neljä muutakin laitilalaista ehdokasta.

Keskustan äänistä kisaa myös puolueen muu 94 ehdokkaan kaarti, johon kuuluvat myös puheenjohtaja-ministeri Annika Saarikko ja kansanedustaja Esko Kiviranta. Onkin selvää, että iso osa äänistä keskittyy näyttävimmille ehdokkaille, mikä antaa tilaa periferiasta nouseville yllättäjille, joista Raisto-Elo lienee vahvimmasta päästä.

Laitilan Keskustasta ehdolla ovat myös kaupunginvaltuutetut Jukka Alkio, Pekka Kuusisto, Riikka Saarela ja Ilmari Vuorela. Heistä entisellä kaupunginjohtajalla ja kunnallisneuvoksella Alkiolla on ylikunnallista näkyvyyttä kuten myös myyntipäällikkö Kuusistolla, joka toimii keskustan piirihallinnon lisäksi aktiivisesti urheiluelämän järjestöissä.

Perussuomalaisten Timo Rantanen nousi Laitilaan valtuustoon 73 äänellä. Hänen mahdollisuutensa tulla valituksi lienee samaa luokkaa kuin vihreiden Marja-Liisa Mutkalla, joka jäi valtuustosta 70 äänellä ja 7 äänellä rannalle jääneellä Liike Nytin Jouni Gröhnillä. Siis lähinnä utopistiset.

Valitsijayhdistyksen kautta aluevaltuustoon pyrkii myös laitilalainen Henri Aitakari. Hän istuu Laitilan kaupunginvaltuustossa Laitilan puolesta -yhteislistan valtuutettuna. Hän on toiminut myös Itsenäisyyspuolue IPU:n puheenjohtajana.

Aitakari sai viime kuntavaaleissa 69 ääntä. Hyvinvointialueen valtuustoon ääniä tarvittaisiin kuitenkin lähes 2 600 enemmän, jos mittarina käytetään samaisten vaalien koko äänimäärää 221 854 Varsinais-Suomessa. Eduskuntavaaleissa vuonna 2019 Henri Aitakari sai 159 ääntä.

 

Gallupit ja kuntavaalit ennustavat:
Kokoomuksesta suurin ryhmä aluevaltuustoon

Tuoreimmat gallupit lupaavat kokoomukselle suurinta äänipottia sunnuntaisissa aluevaaleissa. Myös viime vuonna pidettyjen kuntavaalien tuloksen perusteella kokoomus nousisi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuuston suurimmaksi ryhmäksi. Se saisi omilla äänillään 19 valtuuston 79 paikasta.

Kokoomus on Varsinais-Suomessa vaaliliitossa Ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa, joka kuntavaalien perusteella saisi valtuustoon omilla äänillään 4 paikkaa. Vaaliliitto kuitenkin lupaa kokoomukselle ja Rkp:lle 24 paikkaa eli yhden enemmän kuin ne saisivat erillään. Lisäpaikka lähtisi vihreiltä, joka ilman vaaliliittoa saisi 10 paikkaa.

Valtuuston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi kuntavaalien tulos nostaisi sosialidemokraatit. He saisivat valtuustoon 15 valtuutettua. Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousisi perussuomalaiset 12 valtuutetulla.

Jos valtuustopaikat jaettaisiin vuoden 2019 eduskuntavaalien tulosten perusteella, saisi kokoomus kolme paikkaa vähemmän ja jakaisi valtuuston suurimman ryhmän tittelin perussuomalaisten kanssa. Molemmat saisivat 16 paikkaa.

Demarivaltuutettujen määrä pysyisi 15:nä sekä kunta- että eduskuntavaalien äänillä laskettuina. Kuntavaalien tulos antaisi keskustalle 10 paikkaa, joilla se olisi neljänneksi suurin ryhmä.

Eduskuntavaalien äänillä neljänneksi suurimmaksi 10 paikkaan nousisi vasemmistoliitto ja keskusta jäisi viidenneksi 9 paikalla. Kuntavaalien tuloksilla vasemmistoliitto saisi 8 valtuutettua.

Vihreille kuntavaalit antaisivat 9 paikkaa, eduskuntavaalit 7. Ruotsalaiselle kananpuolueelle molemmat vaalit soisivat 4 paikkaa ja 1 paikan sekä kristillisdemokraateille että Liike Nytille.

Koska aluevaalit ovat ensimmäiset, on ehdokkaiden läpimenoon tarvittavien henkilökohtaisten äänien määrää vaikea arvioida. Jonkinlaista suuntaa antanee kuntavaalien tulos Turussa, jossa valtuustoon valittiin 67 valtuutettua eli 12 vähemmän kuin aluevaltuustoon valitaan.

Turussa kuntavaaleissa äänesti 91 572 henkeä, mikä on 41,3 prosenttia koko Varsinais-Suomessa äänestäneistä. Pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä valtuustoon nousi perussuomalaisten Laura Kaarniharju, jolle ääniä kertyi 202 kappaletta. Hänen vertailulukunsa oli pienin eli 1298,11.

Kuntavaalien tuloksen perusteella laskettu pienin vertailuluku, jolla kokoomuksen ja ruotsalaisten 24 paikka aluevaltuustossa heltiäisi, on 2627,46. Se on reilusti kaksi kertaa suurempi kuin Turun pienin. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että henkilökohtaisia ääniä aluevaltuustopaikkaan tarvitaan vähintään 400–500 kappaletta.

Puheenjohtajien ja kansanedustajien mukana olo ehdokkaina varmasti kasaa heille eniten ääniä, mikä mahdollistaa sen, että puolueiden viimeiset paikat jaetaan suhteessa pienemmillä äänimäärillä.

Turun valtuustoon kokoomuksen viimeisen eli 16. paikan sai viime vaaleissa Niko Aaltonen 336 äänellä. Puheenjohtaja Petteri Orpo keräsi 2148, kansanedustaja Ilkka Kanerva 1788 ja pormestari Minna Arve 1510 ääntä. Heistä Orpo ja Kanerva pyrkivät myös aluevaltuustoon.

 

Puolueiden paikkamäärä aluevaltuustossa
aiempien vaalitulosten perusteella laskettuna

Kuntavaalit 2021     Eduskuntavaalit 2019

Kd 1                           Kd 1
Liike 1                        Liike 1
Rkp 4                         Rkp 4
Vas. 8                        Vas. 10
Vihr. 9                        Vihr. 7
Ps 12                         Ps. 16
Kesk. 10                     Kesk. 9
Sdp 15                       Sdp 15
Kok. 19                      Kok 16
Yhteensä 79              Yhteensä 79

Laskelman lähteenä on käytetty Varsinais-Suomen lukuja.
Kuntavaalien luvut ovat Tilastokeskuksesta ja eduskuntavaalien oikeusministeriöstä. Laskuissa ei ole huomioitu vaaliliittoa, josta rkp-kokoomus saanee yhden lisäpaikan.

 

Oikaisu 21.1. 11.35: Juttuun on lisätty, että eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2019 oli myös Henri Aitakari. Hän sai eduskuntavaaleissa 154 ääntä.