Vakka-Suomesta viisi valtuutettua– Varsinais-Suomen aluevaltuuston jäsenistä noin 40 prosenttia turkulaisia

0
Laitilan terveyskeskuksen toiminta siirtyy uuden sotekeskuksen alaisuuteen.

Historian ensimmäiset aluevaalit on käyty, mutta millaisen valtuuston äänestäjät valitsivat.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa niukka enemmistö eli noin 52 prosenttia on naisia. Valittujen keski-ikä on 47 vuotta. Maakunnan suurimpana kaupunkina Turku sai odotetusti vahvan edustajiston aluevaltuustoon. Noin 40 prosenttia valituista on ilmoittanut kotipaikkakunnakseen Turku.

Turkulaisia valittiin valtuustoon 30. Naantali ja Salo saivat kuusi valtuutettua, Kaarina, Loimaa ja Raisio viisi, Parainen neljä ja Uusikaupunki kolme. 1–2 valtuutetun saaneita kuntia oli 12.

Seitsemän varsinaissuomalaista kuntaa jäi kokonaan ilman valtuutettua, Pyhäranta, Vehmaa ja Kustavi näiden joukossa.

Kokoomus oli Varsinais-Suomessa – kuten koko maassa – vaalien voittaja 18 paikalla aluevaltuustossa. SDP kiri kakkoseksi 16 paikalla.

Mitä kauemmas Turun keskustasta liikutaan, sitä useammassa kunnassa keskusta nousi ykköspuolueeksi. Seutukuntien vaikutus vaalitulokseen näkyy selvimmin siinä, että Turussa keskusta sai vain 5,1 prosentin kannatuksen, vaikka lunasti koko maakunnassa 15 prosentin kannatuksen ja kolmanneksi suurimman puolueen aseman.

Laitilassa keskusta nousi odotetusti suurimmaksi puolueeksi 56 prosentin kannatuksellaan.

Keskustalle annettu vahva tuki toi Laitilalle myös yhden valtuustopaikan, kun Tanja Raisto-Elo kiri varasijalta varsinaiseen valtuustopaikkaan 712 äänellä. Raisto-Elo sai Laitilasta 599 ääntä. Raisto-Elo sai tukea myös lähikunnista, kuten Uudestakaupungista ja Pyhärannasta. Lisäksi hän sai 30 ääntä myös Turusta.

Varalle noussut Jukka Alkio (kesk.) kokosi kaikkiaan 477 ääntä, joista 395 hän sai Laitilasta.

Laitilassa toiseksi suurin puolue oli kokoomus 14,6 prosentin kannatuksella. Kokoomusta edustanut Virve Aho olikin laitilalaisista seuraavaksi lähimpänä valtuustopaikkaa 439 äänellä.

Kolmanneksi suurimman puolueen eli demareiden kannatus jäi alle 10 prosentin. Puolueen ainoa paikallinen ehdokas, Pertti Pokki , keräsi 218 äänen potin.

Laitilalainen Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokas Lauri Saarela keräsi huiman 450 äänen potin, josta iso osa eli 136 ääntä oli Turusta. Lisäksi laitilalaisehdokas sai ääniä muun muassa Salosta ja Turun ympäryskunnista. Laitilasta Saarela sai 35 ääntä ja Uudestakaupungista 33.

Keskustalle annettu vahva tuki toi Laitilalle myös yhden valtuustopaikan.

Uusikaupunki erottui joukosta. Siellä ykköspuolueeksi nousi SDP, joka sai taakseen lähes kolmanneksen kaikista äänestäjistä. Puolueiden saama kannatus näkyi myös valittujen valtuutettujen puoluetaustassa. Uudestakaupungista valituista ehdokkaista kaksi edusti demareita ja yksi keskustaa.

Uudenkaupungin toiseksi suurin puolue oli keskusta 26,1 prosentin kannatuksella ja kolmanneksi ylsi kokoomus.

Kirkkaasti valtuustopaikkansa lunastanut Mauri Kontu (kesk.) keräsi valtaosan, eli 826, äänistään Uudestakaupungista. Kontu sai kuitenkin ääniä myös lähiseudun kunnista, Turusta sekä hajaääniä ympäri maakuntaa.

Janne Sjölund (sd.) keräsi demareista neljänneksi eniten ääniä koko maakunnassa. Hänen äänipottinsa oli karvan verran päälle tuhat ääntä. Heli-Päivikki Laurénkin (sd.) varmisti paikkansa vahvalla tuloksella eli 785 äänellä.

Taivassalolaisen Milla Lahdenperän (kok.) nousua aluevaltuustoon vauhditti sekä omalta paikkakunnalta saatu tuki että turkulaisten äänestäjien luottamus.

Lahdenperä sai Turusta 197 äänen potin Taivassalosta saadun 308 äänen lisäksi. Lahdenperä sai taakseen äänestäjiä myös Turun seutukunnista, kuten Kaarinasta, Raisiosta ja Maskusta. Lahdenperä on ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu Taivassalossa.

Uudestakaupungista varavaltuutetuiksi ylsivät kokoomuslaiset Raimo Löfstedt ja Laura Kontu sekä Henna Jokinen (vas.). Myös Vehmaa sai läpi oman varavaltuutettunsa, kun rehtori ja sivistystoimenjohtaja Anna Kaskinen (kesk.) nousi varasijalle 394 äänellä.

Yhteenvetona voisi todeta, että Vakka-Suomesta noustiin valtuustoon vahvalla oman paikkakunnan tuella, mutta yksikään valtuutettu ei olisi päässyt läpi ilman muilta paikkakunnilta saatuja ääniä.

Ammatillisesti Vakka-Suomen aluevaltuutetuista selvä enemmistö on tavalla tai toisella sote-alalla.

Raisto-Elo ja Laurén ovat molemmat sairaanhoitajia ja uusikaupunkilainen Sjölund on psykiatrinen sairaanhoitaja ja toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päätoimisena luottamusmiehenä. Taivassalolainen Lahdenperä toimii hammaslääketieteen lehtorina ja koulutusvastaavana Turun ammattikorkeakoulussa.

Uusikaupunkilainen Mauri Kontu (kesk.) puolestaan tunnetaan teollisuusalalla toimivan Vahteruksen yrittäjänä.

Vakkasuomalaisista valituista ja varavaltuutetuista lähes kaikki ovat istuvia kunnanvaltuutettuja.

Tämä heijastelee hyvin myös kokonaistilannetta, sillä Varsinais-Suomen aluevaltuustosta enemmistö istuu oman kotikuntiensa valtuustoissa.

Valtuutettuina ja kansanedustajina toimivia valittiin kymmenen. Heidän joukossaan ovat myös opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson (vas.) sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Aluevaltuustoon valituista 18 ei tällä hetkellä toimi muissa luottamustehtävissä.

Valtakunnallista vaalitulosta mukaillen perussuomalaiset ja vihreät eivät pärjänneet odotetulla tavalla. Vasemmisto jätti molemmat taakseen varmaankin pitkälti maakunnan äänikuningattereksi nousseen puheenjohtajansa Anderssonin vetämänä.

Perussuomalaisten kannatus oli maakunnassa 10,1 prosenttia ja vihreät saivat tyytyä 9,2 prosentin kannatukseen. Vaalitulos toi perussuomalaisille kahdeksan ja vihreille seitsemän valtuustopaikkaa.

MUOKATTU 25.1. KELLO 9.27 VIRVE AHON (KOK.) ÄÄNIMÄÄRÄ KORJATTIIN.

Lue valittujen vakkasuomalaisten haastattelut:

Laitilasta aluevaltuustoon nousee Tanja Raisto-Elo

Heli-Päivikki Laurén Uudenkaupungin pronssisijalta aluevaltuustoon

Mauri Kontu yllättyi vaalituloksesta

Muhkea äänisaalis toi vaalivoiton Milla Lahdenperälle Taivassaloon

Janne Sjölund on Uudenkaupungin äänikuningas

Entä miten muut vakkasuomalaiset ehdokkaat pärjäsivät? Lue täältä.

Miten äänestivät Pyhäranta, Kustavi ja Vehmaa?

Pyhärannasta, Vehmaalta ja Kustavista ei noustu valtuustoon – Vehmaan yhtä varasijaa lukuun ottamatta, mutta on kiinnostavaa tarkastella, miten niissä äänestettiin.

Pyhärannassa keskusta sai 31,2 prosenttia paikkakunnalla annetuista äänistä. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi SDP 22,3 prosentin kannatuksella ja kolmanneksi eniten ääniä eli 13,4 prosenttia äänistä annettiin kokoomukselle.

Vehmaalla keskusta keräsi peräti 37,6 prosenttia äänistä. SDP ja Liike Nyt kävivät tiukkaa kisaa toiseksi suurimman puolueen asemasta, mutta SDP kiri edelle 0,1 prosenttiyksikön erolla.

Kustavissa suurimman puolueen tittelistä ei käyty oikeastaan edes kilpailua. Lähes puolet kaikista äänestäjistä eli 48,4 prosenttia äänesti kokoomusta. Keskusta nousi kakkoseksi ja SDP oli kolmas.