Valtaosa vastaajista näkee palkankorotuksen vastauksena – Vakka-Suomen aluevaaliehdokkaat pohtivat lääkkeitä hoitajien työvoimapulaan sekä jaksamiseen töissä

0
Vakka-Suomen aluevaaliehdokkaat pohtivat ratkaisuja hoitajien jaksamiseen ja alaa uhkaavaan työvoimapulaan.

Valtaosa vakkasuomalaisista ehdokkaista piti palkantarkistusta tai riittävää palkkausta tärkeänä lääkkeenä hoitajien työvoimapulaan tai töissä jaksamiseen. Laitilan Sanomien ja Uudenkaupungin Sanomien kyselyssä hoitajien työvoimapulaa ja töissä jaksamista koskevaan kysymykseen vastasi 36 ehdokasta. Kaikkiaan Vakka-Suomessa on 50 ehdokasta.

Kaikista vastauksista näkyi, että kysymystä pidettiin tärkeänä.

– Juuri tätä asiaa haluan olla ratkaisemassa aluevaltuustossa, uusikaupunkilainen Mika Toivonen (ps.) huomauttaa.

Laitilalaisista ehdokkaista seitsemän nosti esiin palkan.

– Parempi palkkaus ja työehdot. Tietysti myös riittävä määrä koulutuspaikkoja, mutta nekään eivät täyty, jos alan näkymät ovat niin heikot kuin hoitoalalla, laitilalainen Henri Aitakari (sit.) kertoo.

– Hoitajat ansaitsevat työn vaativuuden mukaista palkkaa. Tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaisten hoitajien määrä lisääntyy. Myös tekniikkaa kehittyy kovaa vauhtia, uusikaupunkilainen Veli-Matti Virtanen (kesk.) vastaa.

Uusikaupunkilaista ehdokkaista viisi piti palkkaa oikeana lääkkeenä työvoimapulaan.

– Ennen kaikkea palkkauksen parantaminen. Näin saadaan alalle enemmän vetovoimaa, mutta myös pitovoimaa, joten tekijöitä on riittävästi. Palkkaus on samalla arvostusta, uusikaupunkilainen Henna Jokinen (vas.) kertoo.

Toinen vastauksissa merkittävänä esiin noussut keino oli ulkomaisen työvoiman lisääminen hoitoalalla. Siihen viittasi kahdeksan ehdokasta.

– On lisättävä koulutuspaikkoja, joissa kielikoulutukseen panostetaan. Näin voidaan saada lisää työvoimaa ulkomailta ja hoitohenkilöstöllä on hyvä kielitaito, että potilasturvallisuus voidaan taata. Olisiko mahdollista lisätä osa-aikatyön määrää tarjoamalla etuuksia eläkeläisille ja muille ammattihenkilöille, jotka eivät voi tai halua tehdä kokopäivätyötä, laitilalainen Marja-Liisa Mutka (vihr.) toteaa.

– Meidän tulisi palkata lisää ulkomaista työvoimaa myös hoitoalalle, uusikaupunkilainen Laura Kontu (kok.) kertoo.

– Suomeen tarvitaan ulkolaista työvoimaa paikkaamaan yhä pienenevää työikäisten määrää, vehmaalainen Simo Virtanen (kd.) toteaa.

Laitilalainen Jukka Alkio (kesk.) huomauttaa, että palkkauksen tulee perustua oikein laadittuun työn vaativuuden arviointiin, joka tulisi tarkistaa säännöllisesti. Sekä palkan että henkilöstön määrää tulisi tarpeen tulla nostaa.

– Päätösten poliittista hierarkiaa tulee keventää ja lisätä erityisesti henkilöstöasioissa delegointia viranhaltijatasoille. Samoin tulee vahvistaa tiimimäistä työtapaa, mikä lisää luottamusta, motivaatiota sekä työssä viihtymistä. Esimiestaitojen kehittäminen on edellytys myös näiden kehittymiselle, Alkio kertoo.

Muita tapoja työssä jaksamiseen ja työvoiman houkuttelemiseen alalle olivat erilaiset työaikaan, työolosuhteisiin, arvostuksen lisääntyminen sekä opiskelupaikkojen lisäämiseen liittyvät keinot.

– Haaste on laaja ja koko yhteyskuntaa koskeva. Yksi lääke haasteeseen on hoitajien arvostuksen lisääminen yhteiskunnassa. Lainsäädännöllä voidaan myös rajata ylitöiden ja peräkkäisten vuorojen määrää, jotta hoitajien jaksaminen paranisi, laitilalainen Ilmari Vuorela (kesk.) vastaa.

– Lisäkoulutus, erityisesti ulkomailta tuleville. Suomenkielen on oltava sujuva. Palkkaan tarvitaan selkeä tasokorotus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pätevöitymistä ”puolilääkäriksi”, Vesa Kiertokari (kd.) toteaa.

Osa ehdokkaista katsoi, ettei ongelmaa voi ratkaista vain yhdellä konstilla.

– Työolot ja työviihtyvyys on oltava kunnossa. Alan peruskoulutus on oltava laadukasta ja motivoivaa. Henkilökunnan osaamisesta on huolehdittava ja alalle on saatava riittävästi henkilöstöä. Palkka on oltava riittävä tuomaan alalle uutta henkilöstöä sekä pitämään heidät alalla, kustavilainen Juha Ikola (ps.) huomauttaa.

– Työn organisointi, toiminnan selkeys ja oikea resurssointi, läpinäkyvät hoitoketjut ja toimenkuvat/toimenkuvat, siis osaava johto, uusikaupunkilainen Tapio Pääkkö (kesk.) kertoo.

– Hoitajien palkka on liian alhainen huomioiden työn raskaus ja vastuu. Hallintopuolta pitää tehostaa ja löytää sieltä säästöjä, jotka kohdistetaan hoitajien palkkoihin. Tarvitsemme myös lisää koulutuspaikkoja hoitoalalle. Ulkomailtakin tarvitaan osaavia hoitajia, mutta heille pitää kouluttaa ensin suomen kieli, pyhärantalainen Heljä Isotalo (liike) toteaa.

Laitilalainen Riikka Saarela (kesk.) katsoo, että pelkkä palkkaus ei vähennä työtaakkaa eikä tuo välttämättä lisää työvoimaakaan.

– Työperäisellä maahanmuutolla tulee houkutella osaajia Suomeen ja järjestää laadukasta koulutusta. Lisäksi resurssien riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota, jolloin aidosti voidaan kohtuullistaa työtaakkaa ja parantaa jaksamista. Myös työtapoja tulee pystyä tarkastelemaan niin santusti laatikon ulkopuolelta ja yrittää löytää uusia parempia tapoja toimia ja jakaa hyväksi havaittuja tapoja muuallekin maakuntaan, Saarela huomauttaa.

Laitilalaisella Virve Aholla (kok.) on mielessään monia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Palkkauksen, työolojen kehittämisen, työntekijöiden kuuntelemisen sekä arvostuksen kasvattamisen lisäksi hän nostaa esiin muun muassa opiskelijoiden aseman työmarkkinoilla.

– Alan opiskelijoista on pidettävä hyvää huolta. Heille tulee antaa mahdollisuus toimia opiskelijana harjoittelujaksoilla. Mahdollisuus työssäoppimiseen ja avoin vastaanotto työyhteisöön lisää alan vetovoimaisuutta, Aho lisää.

Uusikaupunkilaisen Mauri Konnun (kesk.) mukaan hoiva-ala ei eroa muista aloista työvoimapulan ratkaisemisessa:

– Työntekjät valitsevat ammattinsa tarjonnan, oman mielenkiinnon ja palkkojen mukaan. Yksilö päättää työnsä, mutta työnantaja miettii, mitä lääkkeitä käyttää, jotta tarpeellinen määrä porukkaa saadaan. Ei poikkea yksityissektorin toiminnasta.

Mitä hoitajien jaksamisesta ja työvoimapulasta ajattelee Vuoden lähihoitaja?

Lue Laitilan Sanomissa joulukuussa julkaistu laitilalaisen Elena Riihimäen haastattelu.