Vanhainkodin koronatilanne huolettaa

0
Ainakin osa vanhainkodin asukkaiden omaisista kokee, ettei Kaukolankodin korona-asioista ole kerrottu riittävän avoimesti.

Yksi Kaukolankodin osasto on työntekijöiden mukaan eristetty, sote-johtaja ei halunnut kommentoida mitenkään vanhainkodin koronatilannetta.

Laitilan Sanomien saamien tietojen mukaan Laitilan vanhainkodin, Kaukolankodin, koronatilanne on huonontunut huomattavasti. Lehden haastattelemien hoitajien mukaan yksi Kaukolankodin osasto on jouduttu koronatartuntojen vuoksi täysin eristämään ja henkilökunta kohtaa osaston asukkaat vain täysissä koronasuojissa.

Hoitajat eivät halua kertoa Kaukolankodin tilanteesta omalla nimellään, sillä kokevat olonsa tukalaksi.

– Täällä henkilökunnan suut on tukittu pelottelemalla, pitkään alalla ollut hoitaja muotoilee.

Laitilan Sanomat ei ole saanut Kaukolankodin koronatilanteeseen vastuuviranhaltijalta vahvistusta, sillä tiedottamisesta vastaava sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas ei halunnut avata vanhainkodin tilannetta Laitilan Sanomille.

LAITILAN  Sanomat sai yhteydenoton henkilöltä, jonka vanhainkodissa oleva puoliso on sairastunut koronaan. Omainen kertoi, että hänen puolisonsa vointi huononi, mutta koronatartunnasta ei kerrottu heti. Omainen on pahasti pettynyt Kaukolankodin koronatilanteen niukkaan tiedotuslinjaan.

Laitilan Sanomat on keskustellut myös toisen vanhainkodin koronatilanteesta huolestuneen henkilön kanssa, jonka lähiomainen asuu Kaukolankodissa. Häntä ihmetyttää vanhainkodin koronatilanne, sillä hänen mukaansa Kaukolankodissa on ollut vierailukielto marraskuusta lähtien.

Myös hän kokee, että omaisten tiedottaminen nykytilanteessa on liian niukkaa.

– Kaikenlaiset huhut alkavat liikkua. Tai mistä sitä tietää, jos ne ovatkin totta, hän huokaisee.

”Avoimemmalle tiedottamiselle olisi selkeästi tarvetta.”

LAITILAN Sanomien jututtamat työntekijät kertovat, että huolestuneet omaiset ovat purkaneet tuntojaan myös henkilökunnalle.

– Avoimemmalle tiedottamiselle olisi selkeästi tarvetta. Mutta me voimme vain ohjeistaa omaisia olemaan yhteydessä vanhuspalvelupuolen esimiehiin, toinen haastatelluista hoitajista sanoo.

Kaukolankodissa on neljä osastoa ja reilut 50 asukaspaikkaa.

LAITILAN Sanomat yritti selvittää Kaukolankodin koronatilannetta kokonaiskuvan muodostamiseksi ja saatujen tietojen vahvistamiseksi. Tiedustelu vanhainkodin ja muiden vanhusten hoivayksiköiden koronatilanteesta tehtiin sähköpostitse viime viikon perjantaina.

Viestissä kysyttiin sekä asukkaiden että henkilökuntaan kuuluvien koronatartuntojen ja altistumisten lukumääriä sekä sitä, onko koronatilanne esimerkiksi vanhainkodissa huonontunut aiempaan verrattuna. Viesti oli epämuodollinen ja tehty taustatiedon kartuttamiseksi.

Tiedotusvastuu on sosiaali- ja terveyspuolella keskitetty sote-johtaja Johanna Ahokkaalle. Hän ei kuitenkaan halunnut vastata Laitilan Sanomien tiedusteluun kuin yleisluontoisella luonnehdinnalla:

– Koronatartunnat sekä -altistumiset ovat Laitilassa lisääntyneet. Olemme tiedottaneet aina asianosaisia kussakin tilanteessa, jossa tiedotettavaa on ollut, kuului sote-johtajan tiistaina lähettämä sähköpostivastaus lyhykäisyydessään.

 

TOIMITTAJAN KOMMENTTI: ”Tämän jutun kirjoittaminen tuntuu surulliselta”.

Uskon – ei vaan väitän – että mahdollisimman kattava, mahdollisimman etupainotteinen ja mahdollisimman avoin tiedottaminen asiassa kuin asiassa lisää luottamusta niin viranhaltijoita, viranomaisia kuin tiedotusvälineitä kohtaan ja palvelee suuressa kuvassa sekä paikallisyhteisöä että koko yhteiskuntaa. Se on myös demokratian tukimuuri ja vastaisku yhä lisääntyville salaliittoteorioille ja vinhasti pyöriville huhumyllyille.

Kuntaliiton opas kunnan viestintään kriisi- ja poikkeustilanteissa muistuttaa, että kunta voi joutua monesta syystä tukeutumaan kriisiviestintään; vaikkapa sosiaalisessa mediassa kiertävän huhun vuoksi. Neuvo on yksiselitteinen: ”Oikeaa tietoa on annettava välittömästi ja asiallisesti.” Mitä enemmän mukana on huolta ja pelkoa, sitä ripeämpää, kattavampaa ja avoimempaa viestinnän tulisi olla. Kriisiviestinnän periaatteiden noudattaminen helpottaa myös henkilöstön ja johtavien viranhaltijoiden tilannetta.

”vastuuviranhaltijan mukaan asiassa riittää, että asianosaisia on tiedotettu. Ei riitä.”

Jos vanhainkodin yksi osasto joudutaan koronatartuntojen vuoksi eristämään, se on asia, josta olisi hyvä kertoa mahdollisimman pian, mahdollisimman laajasti – ja oma-aloitteisesti. Viimeistään silloin, kun aiheesta kysyy toimittaja. Ja jos väitetty koronakaaos ei ole totta, on vastuullista ampua huhut alas. Nyt Laitilan Sanomat ei saanut vastuuviranhaltijalta vahvistusta asiaan edes kysyttäessä, koska hänen mukaansa riittää, että asianosaisia on tiedotettu. Ei riitä.

Suomi on ollut perinteisesti lehdistönvapauden mallimaa, jossa kuitenkin yhä useammin törmätään siihen, että tietoa pimitetään. Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten hallussa oleva tieto ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Hankalalta tai ikävältä tuntuvasta asiasta kysyvä toimittaja on takuulla toisinaan ärsyttävä, mutta vain tekemässä omaa työtään: varmistamassa, että yleisöllä on oikeus saada luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa. Tiedon panttaaminen on joskus aiheellista, joskus ylimielistä, mutta yllättävän usein myös laitonta.

”Ongelma on viesti, ei viestintuoja.”

Tämän jutun kirjoittaminen tuntuu surulliselta; mieluusti olisin keskittynyt olennaiseen eli kertomaan vastuuviranhaltijaan tukeutuen Kaukolankodin tilanteesta ja siitä miten terveysturvallisuuteen on panostettu ja omaisten huolta pyritty lieventämään. Sitä juttua ei tullut.

Masentavin osuus saattaa kuitenkin olla vuorossa vasta tekstin julkaisun jälkeen: kuinka monet kerrat olenkaan kuullut työntekijöiltä, miten työyhteisössä henkilökuntaa on kovisteltu kertomaan, kuka on vuotanut tietoja lehdistölle. Ongelma on viesti, ei viestintuoja.

Toimittaja Solina Saarikoski