Asevelvollisuuteen tasavertaisuutta

0

Opiskeluaikoina parikymmentä vuotta sitten olin vaihdossa Kanadan Quebecissä Lavalin yliopistossa. Kurssillani oli tyttö, jonka opinnot oli maksanut Kanadan puolustusvoimat. Vastineeksi lukukausimaksujen kuittaamisesta hän meni valmistumisensa jälkeen armeijaan töihin.

Tuhansien eurojen vuosittaiset lukukausimaksut ovat meille suomalaisille vieraita, kiitos ilmaisen koulutusjärjestelmän. Kanadalaiset puolestaan hätkähtivät suomalaista asevelvollisuutta.

Muistan erään keskustelun aiheesta kanadalaisen miehen kanssa. Hänestä jokaisen suomalaisen miehen velvollisuus suorittaa armeija, vaikkakin siviilipalveluksen kautta, on lähellä vapaudenriistoa. Itseään hän ei voinut armeijaan kuvitella.

Yritin kertoa talvi- ja jatkosodasta ja miten vähän aikaa sodasta on, mutta hänestä asevelvollisuus oli vanhanaikaista ja armeija pitäisi olla niille, joita se kiinnosti.

Pakko mennä armeijaan kuulostaa rajulta sellaisen korviin, joka ei ole siihen ajatukseen kasvanut. Itse en ole armeijaa käynyt, mutta monet sen käyneet tuttavani muistelevat aikaa lämmöllä. Armeijasta muistellaan yhteisöllisyyttä ja kokemuksia, joissa on joutunut ylittämään itsensä.

Suomen historia ja sijainti Venäjän rajanaapurina ovat vaikuttaneet siihen, että asevelvollisuudesta luopumisesta ei ole syntynyt Suomessa laajaa keskustelua. Päinvastoin, viime aikoina painetta on pikemminkin ollut laajentaa asevelvollisuutta.

Viime vuonna parlamentaarinen komitea esitti kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle. Näin pyrittäisiin saamaan nykyistä enemmän naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Reserviläisliitto kannattaa kutsuntojen laajentamista, mutta ei koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan mukaan koko ikäluokkaa koskevalle yleiselle asevelvollisuudelle ei ole tarvetta, sillä nykyiset koulutusmäärät ovat riittävät. Kuitenkin hänen mukaansa monissa kriisinhallintaoperaatioissa kulttuuriset ympäristöt ja tilanteet edellyttävät naispuolisia kriisinhallintasotilaita.

Asevelvollisuusjärjestelmä on yhä edelleen Suomen puolustusratkaisun perusta. Sotaa käydään nykyään myös muilla alustoilla kuin metsätantereilla, ja tähän armeijakin yrittää sopeutua.

Yhteisvoimat-kansalaisaloitteessa esitetään asevelvollisuuden muuttamista aidosti tasa-arvoiseksi eli palvelukseen tulisi määrätä henkilöitä pikemmin kyvykkyyden kuin sukupuolen perusteella. Itse lisäisin listaan myös motivaation.

Parhaassa tapauksessa molemmat osapuolet voittavat. Valtio saa puolustusvoimiin sotilaita ja varusmies tai -nainen vaikkapa johtaja- tai erikoisalan koulutusta.

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja.