Lapsenlapsen synttärikirjasta tuli lahja kaikenikäisille – Pirkko Varjon esikoiskirja on hyvän mielen satu

0
Pirkko Varjo on lapsesta asti viihtynyt kirjastossa.

Eija Eskola-Buri

Nimeni on Miina Helmi Ilona Tuuttero ja olen kahdeksan ja puoli vuotta vanha. Tämä on muistelmieni ensimmäinen osa.

Laitilalaisen toimittajan Pirkko Varjon esikoisteoksen Minä, Miina Helmi Ilona -kirjan ensimmäinen lause saa hymyn huulille. Kappas vaan, entistä nuoremmat alkavat kirjoittaa muistelmiaan – ainakin saduissa.

Kirjan päähenkilön Miinan mielestä on selvää, että kun elämässä tapahtuu jotakin erityistä, siitä pitää kirjoittaa. Jälkipolville ei saa jäädä epäselväksi, mitä ennen vanhaan tapahtui, Miina miettii. Kahdeksanvuotiaan maailmassa ennen vanhaan tarkoittaa niinkin kaukaista asiaa kuin viime viikkoa.

Pirkko Varjon esikoisteos on hauska tarina Miinasta, jonka elämä mullistuu, kun hänen perheensä muuttaa maalle. Varjolla on ollut se valmiiksi kirjoitettuna jo jonkin aikaa. Päätös kirjan julkaisemiseen syntyi, kun hänen tyttärentyttärensä Aidan 8-vuotispäivä lähestyi.

Kirjan on taittanut turkulainen graafikko Kristiina Erkko. Hän on myös piirtänyt kirjan ihmis- ja eläinhahmot, jotka ruokkivat lukijan mielikuvitusta.

– Vasta Kristiinan ansiosta käsikirjoituksesta tuli oikea kirja, hän kiittää.

Varjo sanoo, että synttärikirjasta tuli lopulta lahja kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Kirjalla ei ole ikärajaa, ja hän toivoo sen tavoittavan myös aikuislukijat. Erityisen ilahtunut hän on, jos lapset lukevat sitä yhdessä vanhempiensa tai isovanhempiensa ja muiden läheistensä kanssa.

– Olen itse lukenut paljon ääneen omille lapsilleni ja jatkan sitä nyt lastenlasteni kanssa. Tätä kirjaa voivat lukea kaikenikäiset turvallisin mielin. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaikeisiin teemoihin eikä myöskään kiroilla, hän huomauttaa.

Varjo on työskennellyt vapaana toimittajana nelisenkymmentä vuotta ja kirjoittanut muassa Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehteen, Laitilan Sanomiin ja Uudenkaupungin Sanomiin. Turun Portsan puutalokaupunginosassa perheensä kanssa pitkään asunut Varjo muutti miehensä kanssa kirjat pysyvästi Laitilaan muutama vuosi sitten. He rakensivat uuden kodin vapaa-ajan asuntonsa, vanhan maalaistalon, pihapiiriin.

Kirjoittamisen ammattilaiselle hyppäys faktan maailmasta fiktioon ei ollut vaikea.

– Kirjoittaminen on samanlaista olipa tekstin tyylilaji mikä vaan. Tärkeintä on päästä alkuun ja siitä se sitten lähtee, hän sanoo.

Lasten ja nuorten lukutaidosta ja erityisesti sen heikentymisestä on puhuttu paljon, ja Varjon mukaan syystäkin. Monenlaiset lukuhaasteet ja kampanjat ovat tarpeellisia, mutta tärkeintä on hänen mielestä vanhempien kannustus ja esimerkki. Suomessa kirjojen maailmaan pääsevät kaikki laajan ja toimivan kirjastoverkon ansiosta.

– Kirjat, lehdet ja kirjastojen muu monipuolinen aineisto on kaikkien ulottuvilla varallisuudesta riippumatta.

Hän sanoo kirjojen ja kirjastojen maailman olevan hänelle itselleen paras lapsuuden kodin perintö. Häntä ei ole koskaan kielletty lukemasta.

– Asuimme Raisiossa ja kuljimme kirjastoon äitini ja veljeni kanssa potkukelkalla talvisin. Olin vielä aika pieni, mutta muistan kuinka minut oli sidottu kelkkaan kaulahuivilla, etten putoaisi. Ne olivat äidille varmasti aika hikisiä reissuja, hän naurahtaa.

Lasten huomiosta kilpailevat nykyään monenlaiset älylaitteet ja pelit, mutta Varjo uskoo hyvien kirjojen ja tarinoiden vetovoimaan. Vanhempien ja lasten yhteiseen lukuhetkeen on hänen mielestään nähtävä joskus hieman vaivaa.

– Kun lapselta kysyy, luetaanko, vastaus voi olla ensin kielteinen, mutta jos vain aloittaa, lapsi kyllä tempautuu mukaan ja alkaa kuunnella.

Yhteisillä lukuhetkillä luodaan mukavia muistoja, turvallisuuden tunnetta ja läheisyyttä. Sen lisäksi niillä on Varjon mukaan myös yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä. Kirjat ja lukeminen antavat työkaluja ajatteluun ja monien asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiseen.

– Monet laittavat rahaa jälkikasvunsa pankkitilille, mutta unohtavat, että lasten tulevaisuuden kannalta on tärkeää kartuttaa myös heidän henkistä pääomaansa. Sivistys saattaa kuulostaa nykyään jonkun puolueen keksimältä jutulta, mutta ei sen merkitys ole mihinkään hävinnyt.

Lukeminen edesauttaa tutkitusti menestystä koulu- ja myös työelämässä. Pirkko Varjo muistaa äitinsä usein sanoneen: niin huonoa kirjaa ei olekaan, etteikö siitä jotakin voisi oppia.

Varjon kirja on luettavissa myös e-kirjana. Kirjoittaja itse suosii perinteisesti painettua kirjaa, mutta arvostaa myös muita vaihtoehtoja.

– Kaikkihan eivät pysty lukemaan kirjoja, ja on hienoa, että niitä voi nykyään myös kuunnella.

Varjon kirjoittama satu päättyy onnellisesti ja tunteikkaasti. Se saa lukijan pohtimaan, onko Miinan tarinaan luvassa uusia käänteitä. Tähän kysymykseen kirjoittaja ei anna vastausta, mutta ei myöskään kiellä, etteikö tarina voisi joskus jatkua.

Minä Miina, Helmi Ilona -kirja on myynnissä Maamme-kaupassa ja se on lainattavissa Laitilan kirjastosta.