Lauri Ketonen on näyttelevä laulaja tai laulava näyttelijä – Epävarmojen aikojen jälkeen kalenteri täyttyy jälleen töistä

0
Lauri Ketonen ohjaa teatteriryhmää, jossa on mukana myös vakkasuomalaista osaamista.

Jos nyt elettäisiin täysin normaaliaikaa eli aikaa kokonaan ilman koronaa, saisi uusikaupunkilaissyntyinen näyttelijä, laulaja ja ohjaaja Lauri Ketonen töitä teatteri- ja esiintymislavoilta sekä televisiotöistä että dubbauskeikoista. Ketonen muutti lukio-opintojen jälkeen Uudestakaupungista Helsinkiin Teatterikorkeakouluun ja vuonna 2013 hän muutti töiden perässä Raumalle.

– Normaaliaikana työni menevät niin, että kun saan teatterityön sopimuksen neuvoteltua, niin ohjelmatoimisto odottaa jo kovasti teatterin aikataulua, jonka perusteella he täyttävät keikkakalenterini. Tämän jälkeen yritän sovittaa muut työt kalenteriin, esimerkiksi raumalaisen Teatteriyhdistys Faken työt, koska olen yhdistyksen puheenjohtaja, Ketonen kuvailee.

Ketonen ohjaa yhdistykselle uuden musikaalin ensi syksyksi. Sen lisäksi viime vuodeksi Pyhärannan Santtion kesäteatteriin hänen käsistään ohjattu Myrskyluodon Maija jatkaa näytöksiä vielä ensi kesänä. Ensi kesäksi hän ohjaa myös Merikarvialle Mooseksen perintö -näytelmän.

– Viimeisin musikaaliroolini oli Helsingin Kaupunginteatterin Päiväni murmelina -esityksessä. Viimeisimmän ohjaukseni tein Musiikkiteatteri Kapsäkkiin, jonne ohjasin Kissalanpellon aseman, Ketonen listaa.

Hän harrasti nuoruudessaan Uudessakaupungissa teatteria 10 vuotta ja teki yli 20 tuotantoa. Ketosella asuu yhä sukulaisia ja ystäviä Uudessakaupungissa.

– Pyrin Teatterikorkeakoulussa erikoistumaan musiikkiteatteriin ja professorini Vesa Vierikko kysyi minulta, että haluanko tulevaisuudessa olla laulava näyttelijä vai näyttelevä laulaja. En osannut vastata kysymykseen silloin, enkä osaa vieläkään. Identiteettini taiteilijana tukeutuu vahvasti näyttelijyyteen, mutta laulaminen on aina kulkenut mukana ja laulukeikat oman yhtyeen kanssa ovat viime vuosina vain lisääntyneet, Ketonen kertoo.

Ensi syksyksi hänet on kiinnitetty Porin teatterin Evita-näytelmään. Sen harjoitukset aloitetaan todennäköisesti maskien ja turvavälien turvin.

– Olen kokenut jo yhden tällaisen harjoitusprosessin, joten sydämestäni toivon, että tähän kuormittavaan töiden järjestelyyn ei enää jouduttaisi. Olen kiitollinen siitä, että olen voinut työskennellä myös korona-aikana, mutta taloudellisia ja henkisiä ongelmia on varmasti ollut lähes kaikilla.

Ketonen korostaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ottanut koronapandemian hoidossa raskaasti takkiin. Hän toteaa, että monelle on varmaankin tullut yllätyksenä se, miten isoista rahoista näiden alojen kohdalla puhutaan ja se, kuinka moninainen ja laaja joukko ihmisiä näillä aloilla työskentelee.

– Tässä vaiheessa voidaan todeta, että missään samassa veneessä ei koskaan oltukaan. Rajoituksissa on ollut epäloogisuuksia ja pandemian torjuntakeinoista ollaan oltu erimielisiä, Ketonen lisää.

Hän korostaa, kuinka vahingollista tapahtuma- ja kulttuurialan epävarmuus on. Uudet rajoitukset ovat tulleet lyhyillä varoitusajoilla, vaikka esityksiä ja tapahtumia suunnitellaan hyvissä ajoin. Silti hän korostaa rokotteiden ja rajoitusten tärkeyttä yhteiskunnan kannalta. Ketonen sanoo luottavansa asiantuntijoihin ja tieteelliseen tutkimukseen.

– Tuotantopäätökset ja artistikiinnitykset tehdään paljon ennen julkistuksia. Jokainen uhkakuvia maalaileva klikkiotsikko lisää epävarmuutta yleisön keskuudessa. Tämä epävarmuus on ollut henkisesti todella rankkaa järjestäjälle ja esiintyjälle, Ketonen sanoo.

Ketonen haki ja sai Taiteen kehittämiskeskukselta (Taike) korona-apurahoja. Hän on silti sitä mieltä, että työkalu tukirahojen jakamiseen oli kuitenkin väärä, koska Taike voi jakaa apurahaa vain tuotantoihin, vaikka raha oli tarkoitettu korvaamaan menetettyjä tuloja.

– Eli tilanteessa, jossa työn tekeminen oli estetty, piti taiteilijoiden kehitellä uusia tuotantoja saadakseen tukirahaa. Viimeisillä kierroksilla kriteereitä hieman höllennettiin ja raha tavoitti helpommin sitä tarvitsevia. Sen jälkeen osalle koitui ongelmia TE-keskuksen tulkinnoista ja päätökset poikkesivat toisistaan käsittelijästä riippuen, Ketonen summaa.

Tämä vuosi näyttää jo viime vuotta valoisammalta. Ketosen kalenterista on varattu tälle vuodelle keikkoja mukavasti ja laulajatenori on The Stonewalls -bändinsä kanssa hyvässä iskussa.

– Uusista töistä näyttelijänä neuvotellaan ja mielenkiintoisia ohjaustöitäkin on tulossa. Ensi kesänä esiinnyn kolmessa konsertissa Kreetalla. Luvassa on the Queen -ohjelmistoa, jonka toteutimme monen siirron jälkeen täydelle Rauma-salille marraskuussa. Olisi mukava tulla tuolla konsertilla myös Uuteenkaupunkiin.

Hän toivoo koronatilanteen asettuvan, jotta rajoituksia ei enää tulisi.

– Esittävät taiteet tarjoavat nautinnon hetken. Ne tarjoavat tilaisuutta irtautua, tuntea, ajatella, peilata tätä maailmaa, jossa elämme. Taide tarjoaa mahdollisuuden matkustaa ihmisyyteen. Taide antaa väylän rentoutumiseen, tanssimiseen ja laulamiseen siten, että kaiken muun voi unohtaa, hän kuvailee.

Ketonen toivoo, että ihmiset uskaltautuvat jälleen kulttuurin pariin ja katsomoihin.

– Esityksissä käyminen on paras tapa tukea taiteilijoita. Ennakkoon ostettu lippu tuo turvaa epävarmuuden aikana. Kulttuuri on yksi yhteiskunnan tukipilari, eikä taide mihinkään katoa. Taiteen tekijät vain tarvitsevat nyt hieman tukea, Ketonen summaa.