Mielenterveysyksikköön ei palkata ainuttakaan psykologia

0
Asiakaskäyntien määrä on Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikössä kasvanut viime vuosina. Viitekuva: Tatu Lertola

Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikön vastaavan psykologin virka korvataan vastaavan sairaanhoitajan toimella.

Ennen kaupunginhallituksen päätöstä yksikön vastaava psykologi irtisanoutui ja kertoi Laitilan Sanomille syyksi muun muassa sen, ettei hänellä esihenkilötuen puutteen vuoksi ole edellytyksiä toimia enää työssään.

LAITILAN kaupunginhallitus päätti viime viikon kokouksessaan, ettei kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikköön (mty) palkata enää psykologia. Yksikössä ollut vastaavan psykologin vakanssi korvataan vastaavan sairaanhoitajan vakanssilla. Hallituksen päätös ei ollut yksimielinen, vaan se syntyi äänin 6–3.

Janne Kuusisto (Laitilan Puolesta) teki muutosesityksen hallitukselle tehtyyn päätösehdotukseen. Hän oli yksi hallituksen kolmesta jäsenestä, jotka äänestyksessä kannattivat psykologin vakanssin säilyttämistä.

– Itse koen aika erikoisena tulevan tilanteen, jossa meidän mielenterveys- ja päihdeyksikössä ei työskentele ainuttakaan psykologia. Vielä, kun toiminta siirtyy kohta hyvinvointialueelle, niin sellaista ei varmasti tule jatkossakaan olemaan, Kuusisto taustoitti kantaansa.

Tällä hetkellä Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee vastaava psykologi sekä kolme sairaanhoitajaa. Yksikön vastaavana psykologina reilut neljä vuotta toiminut Jaana Haapasalo on irtisanoutunut työstään tammikuussa siten, että hänen viimeinen virassaolopäivänsä on 28. helmikuuta.

”mIKSI kaupunginhallitukseN TIETOON EI TUOTU Suomen Psykologiliiton asiasta tekemää kannanottoa?”

Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia päätöksellä ei ole. Vaikka vastaavan sairaanhoitajan palkkakulut ovat vastaavan psykologin palkkakuluja pienemmät, niin väliä kuroo umpeen merkittävästi se, että ilman psykologia on psykologiset tutkimukset teetettävä ostopalveluina.

KUUSISTO ihmettelee, miksi kaupunginhallitukselle ei tuotu mitenkään tietoon Suomen Psykologiliiton asiasta tekemää kannanottoa, jonka se oli saattanut kaupungin johdon tietoon. Kuusisto kuuli liiton kannanoton olemassaolosta vasta kokouksen jälkeen.

Liitto kyseenalaisti kannanotossaan päätösesityksen – ja nyt siis jo tehdyn päätöksen – mielekkyyden.

– Mielenterveyspalveluja ei vahvisteta poistamalla psykologiresurssia. Sairaanhoitajan tehtävät ja psykologin tehtävät ovat erilaisia, eivätkä ne kilpaile keskenään. Päätöksessä ei minusta tunnisteta mielenterveyden hoidon realiteetteja, sähköpostitse tavoitettu liiton puheenjohtaja Jari Lipsanen arvioi sekä Laitilan kaupunginhallituksen päätöstä että asiaa valmistelleen ylilääkäri Tuuli Kuisman esittämiä perusteluja.

Lipsanen katsoo päätöksen heikentävän merkittävästi Laitilan mielenterveysyksikön palveluvalikoimaa.

– Erityisesti hoitoon ohjaus ja mielenterveystyön koordinointi heikkenevät.

Lipsanen sanoo mielenterveysongelmien olevan tyypillisesti kompleksisia.

– Taustalla on useita syitä, jotka saattavat heikentää yksittäisen hoitomenetelmän hoitovastetta ja tämä on huomioitava myös hoidon suunnittelussa. Tarvitsemme siis matalankynnyksen hoitoja, joista osan voi toki toteuttaa koulutettu sairaanhoitaja. Psykologi toteuttaa hoitoja ja voi tehdä myös näitä matalan kynnyksen hoitoja, mutta samalla psykologi voi arvioida ja toteuttaa asiantuntemuksensa perusteella myös vaativampia hoitoja.

”PÄÄTÖKSEN MYÖTÄ Erityisesti hoitoon ohjaus ja mielenterveystyön koordinointi heikkenevät.”

HALLITUKSEN listalle asian oli valmistellut ylilääkäri Tuuli Kuisma. Päätösehdotusta pohjustaneessa esittelytekstissä merkittävä peruste vastaavasta psykologista luopumiseen on se, että sairaanhoitaja on helpompi rekrytoida.

Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen ei näkemykseen kuitenkaan yhdy.

– Sairaanhoitajista on Suomessa näkemykseni mukaan merkittävämpi pula kuin psykologeista. Psykologian sisäänotto yliopistoissa on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 jälkeen, mikä ei näy vielä nyt kaikkialla, mutta pulasta on kyllä turha puhua.

Liiton puheenjohtaja näkee päätösesityksessä ja tehdyssä päätöksessä itsessään selkeän viestin.

– Tämä on Laitilan kaupungilta työnantajana viesti, miten vähän psykologin työtä arvostetaan.

”Vastaavan sairaanhoitajan palkkaaminen psykologin sijaan vahvistaa YKSIKÖN  palveluja.”

Ylilääkäri Tuuli Kuisma sanoo sähköpostihaastattelussa, että rekrytointihaaste oli vain yksi peruste. Kuisman mukaan vastaavan sairaanhoitajan palkkaaminen psykologin sijaan vahvistaa mielenterveys- ja päihdeyksikön palveluja ajankohtaiseen kasvaneeseen tarpeeseen.

– Tavoitteena on palkata vahvan kokemuksen omaava sairaanhoitaja mielenterveys- ja päihdepuolelta. Ajankohtaisesti Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikön terapeuttisilla työntekijöillä ei ole ollut laajempaa lisäperehtyneisyyttä riippuvuussairauksien hoitoon. Täten laajennamme osaamistamme riippuvuussairauksien hoidossa ja suunnitelmissa on muun muassa korvaushoidon siirtäminen mielenterveys- ja päihdeyksikköön.

TÄHÄN saakka mielenterveysyksikössä työskennellyt psykologi on tehnyt tarvittavat psykologiset tutkimukset. Jatkossa yksikössä ei ole psykologia ja tutkimukset aiotaan hoitaa ostopalveluna.

– Ostamalla psykologiset tutkimukset ulkopuoliselta toimijalta yksikössä työskentelevät voivat resursoida aikansa enemmän psykososiaalisen tuen käynteihin, Kuisma linjaa.

Yksikön nykyinen vastaava psykologi Jaana Haapasalo ei näe asiaa yhtä mutkattomana:

– Yksikössä ei tule enää olemaan omaa psykologista asiantuntemusta. Ostopalveluilla ei voida nopeasti ja laadukkaasti korvata esimerkiksi psykologisia tutkimuksia ja lausuntoja työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutustukihakemuksissa. Ostopalveluja tarjoavat psykologit toteuttavat tutkimuksia yksittäisinä suoritteina ilman pitempiaikaista asiakkaan tuntemista. Silloin työ helposti pinnallistuu ja laatu kärsii.

YKSIKÖSSÄ yli neljä vuotta työskennellyt Haapasalo katsoo, että hänen tilalleen pitäisi ehdottomasti palkata psykologi. Nyt tehty päätös johtaa hänen mukaansa helposti esimerkiksi siihen, että lääkärijohtoisuus ja diagnoosikeskeisyys lisääntyvät.

– Toiminta alkaa vertautua tavallisiin terveyskeskuksen depressiohoitajiin. Yksikön tavoitteena on ollut tarjota asiakkaille nopeasti apua kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa ilman lääkärin lähetettä. Palvelutavoitteena on ollut asiakaslähtöisyys ja ystävällinen asiakaspalvelu. Syksyllä tehdyssä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiakaspalautekyselyssä palaute olikin erittäin hyvää. Yksikkö tarvitsisi ehdottomasti lisää pysyviä psykologivoimia.

 

Asiakaskäynnit lisääntyneet reilusti

Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikön nykyinen vastaava psykologi Jaana Haapasalo näkee tehdyn päätöksen heijastelevan suurempaa ongelmaa. Hänen kertomansa mukaan yksiköllä ei viime aikoina ole ollut edellytyksiä eikä työrauhaa toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Haapasalo kertoo osin näiden samojen syiden johtaneen myös hänen omaan irtisanoutumiseensa. Hän sanoo kokevansa, ettei hänellä esimerkiksi esihenkilötuen puutteen vuoksi ole enää edellytyksiä toimia yksikön vastaavana psykologina.

”Yksikkö sai täysin yllättäen edellisen sote-johtaja Jussi Mattilan päätöksellä kokonaan uuden asiakasryhmän.”

Ongelmallisena vastaava psykologi Jaana Haapasalo pitää esimerkiksi sitä, että aikuisten matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen mielenterveys- ja päihdeyksikkö sai täysin yllättäen edellisen sote-johtaja Jussi Mattilan päätöksellä kokonaan uuden asiakasryhmän, 13–17-vuotiaat nuoret.

– Yksikön henkilöstö on kuitenkin koulutettu ja rekrytoitu aikuisten mielenterveystyöhön. Ei aikuisten mielenterveysyksikkö voi noin vain ryhtyä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tarjoamaan ilman asianmukaista koulutusta. Ilmeisesti kuitenkin ajatellaan, että kuka vain voi hoitaa lapsia ja nuoria, hän ihmettelee ja muistuttaa, että myös yksikön psykiatri on aikuispsykiatri, joten hän ei voi ottaa kantaa lasten- ja nuorisopsykiatrian asioihin.

”Hoitoonpääsyn aika on pidentynyt verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen.”

Haapasalo korostaa, että lapset ja nuoret tarvitsisivat omia alalle koulutettuja työntekijöitä. Hänestä on myös lyhytnäköistä noin vain leikata aikuistyön resursseja.

– Hoitoonpääsyn aika on pidentynyt verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

Haapasalo sanoo esittäneensä sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokkaalle sekä ylilääkäri Tuuli Kuismalle , että mielenterveys- ja päihdeyksikköön perustettaisiin uusi psykologin virka, johon palkattaisiin lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn perehtynyt psykologi.

– Uutta psykologin virkaa ei kuitenkaan ole tulossa, vaan nyt tämä olemassa olevakin haluttiin lakkauttaa. Samalla Laitilan psykologipalvelut aikuisille käytännössä loppuvat, eikä ole mitään tietoa siitä, saavatko lapset ja nuoret koskaan omaa lapsiin ja nuoriin erikoistunutta työntekijää, Haapasalo sanoo.

”Kaupungin linjaus oli, että sote-puolelle ei MYÖNNETÄ yhtään resurssin lisäystä lain edellyttämien lisäysten lisäksi.”

Ylilääkäri Tuuli Kuisma kertoo puoltaneensa lisäresurssia.

– Tätä on esitetty ja pyydetty mutta esitystämme ei ole viety eteenpäin. Kaupungin linjaus oli, että sote-puolelle ei yhtään resurssin lisäystä lain edellyttämien lisäysten lisäksi myönnetä vuodelle 2022.

– Laitilan perhepalveluissa työskentelee lasten, nuorten ja perheiden tilanteisiin ja hoitoon perehtynyt psykologi sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Lisäksi kaupungin perhepalveluissa työskentelee lasten psykiatri. He ovat kaikki terveyspuolen kanssa tarvittaessa yhteistyössä ja tarvittaessa konsultoitavissa, Kuisma lisää.

Asiakaskäynnit Laitilan mielenterveys- ja päihdeyksikössä ovat viime vuosina kasvaneet reilusti. Kun käyntejä vuonna 2019 oli 2 637, oli niitä vuonna 2020 yli 300 enemmän, 2 978.