Varsinais-Suomen suosituin kulkumuoto on auto – Joukkoliikenteen kehittämiselle on kysyntää

0
Varsinkin Turun ydinkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat kokevat, ettei henkilöauton käytölle ole tarjolla realistista vaihtoehtoa. Arkistokuva: Jane Iltanen

Syksyllä toteutetun kyselyn tuloksista ilmenee, että varsinaissuomalaisten liikkumistottumuksissa on eroja Turun ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä, mutta joukkoliikenteen kehittämiselle on laajasti kysyntää koko Varsinais-Suomessa. Moni maakunnan asukas olisi kiinnostunut käyttämään myös lähijunayhteyksiä.

Valonian ja Varsinais-Suomen liiton liikenneympäristökyselyllä selvitettiin yli 15-vuotiaiden varsinaissuomalaisten näkemyksiä liikennejärjestelmätyön tavoitteista ja erilaisista toimenpiteistä, kuten paikallisjunaliikenteen edistämisestä. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista maakunnan kunnista, yhteensä yli 3000 kappaletta.

Liikkumiseen kaivataan kestäviä vaihtoehtoja myös Turun ulkopuolella

Tieliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteista. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista kulkee henkilöautolla päivittäin tai lähes päivittäin, ja varsinkin Turun ydinkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat kokevat, ettei henkilöauton käytölle ole tarjolla realistista vaihtoehtoa.

Autoilun suosiota saattaa selittää myös se, että kolmeksi tärkeimmäksi kulkutapaan vaikuttavaksi tekijäksi nousivat nopeus, helppous ja riippumattomuus. Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeimpinä tavoitteina vastaajat pitivät liikenneonnettomuuksien vähentämistä, tieverkon hyvää kuntoa ja hoitotasoa sekä arjen tarpeita palvelevaa joukkoliikennettä.

– On tärkeää kehittää autoilulle varteenotettavia vaihtoehtoja autojen vähäpäästöisempien polttoaineiden käytön edistämisen ohella. Harvaan asutuilla alueilla tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen lisäksi esimerkiksi kutsuohjattua julkista liikennettä. Myös etätyön yleistyminen entisestään auttaisi liiketeen päästötavoitteiden saavuttamisessa, kertoo Valonian kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola.

Noin puolet työssäkäyvistä tai opiskelevista vastaajista on tehnyt etätöitä tai -opintoja viime vuosina ja toivoi sen olevan mahdollista jatkossakin. Etätöiden ja -opintojen tekeminen on kuitenkin vastausten perusteella yleisempää Turun seudulla kuin muualla maakunnassa.

Toiveena joukkoliikenneyhteyksien ja liikennekasvatuksen lisääminen

Tärkeimmiksi joukkoliikennettä parantaviksi toimiksi vastaajat nostivat seudullisten linjojen kehittämisen sekä mobiililippujen ostamisen helpottamisen. Lisäksi vastaajat kokivat, että pysäkeille kulkemista ja kulkuvälineen vaihtoa pitäisi helpottaa sekä ajantasaisen matkustajainformaation tarjoamista parantaa.

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia kertoi pyöräilevänsä ainakin joskus, mikä puoltaa pyöräilyä tukevan yhdyskuntarakenteen kehittämistarvetta koko maakunnassa. Pyöräliikenteen ja jalankulun osalta merkittävimpinä toimenpiteinä vastaajat pitivät kouluissa tarjottavaa liikennekasvatusta sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Näiden ohella tärkeäksi koettiin erityisesti pyöräliikenteen ja kävelyn reittien jatkuvuus, palvelujen saavutettavuus ja pyöräliikenteen verkoston laajentaminen.

Paikallisjunaliikenne kiinnostaa varsinaissuomalaisia

Raideliikenteen kehittäminen on yksi lähivuosien keskeisistä painopisteistä Varsinais-Suomen liikennejärjestelmätyössä. Kyselyssä 55 prosenttia vastaajista koki paikallisjunaliikenteen käynnistämisen tärkeäksi tai melko tärkeäksi.

Varsinais-Suomen liitto julkaisi viime vuonna selvityksen, jossa on tutkittu potentiaalisten paikallisjunan asemapaikkojen kehittämistä. Kyselyn vastaajista 60 prosenttia käyttäisi oman arvionsa mukaan selvityksessä mainittuja junayhteyksiä niiden toteutuessa.

– On hienoa, että maakunnan asukkailla on kiinnostusta paikallisjunaliikenteeseen. Raideliikenne luo kestävän pohjan vähäpäästöiselle, kilpailukykyiselle ja vetovoimaiselle liikennejärjestelmälle, jota maakunnassamme tavoitellaan. Kauko- ja paikallisjunaliikenne yhdessä muun toimivan joukkoliikenteen kanssa lisäisivät Varsinais-Suomen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta niin asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta, kuvailee erikoissuunnittelija Salla Murmann Varsinais-Suomen liitosta.

Suunnittelun osallisuutta ja vuorovaikutusta syytä kehittää jatkossakin

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiselle on jatkossakin tarvetta, sillä kyselyyn vastanneista kolmannes toivoi parempia vaikutusmahdollisuuksia oman lähiympäristönsä liikennejärjestelyjä koskien. Lisäksi vastauksissa peräänkuulutettiin avoimuutta siinä, miten asukkaiden näkemykset huomioidaan käytännön suunnittelutyössä.

Liikenneympäristökyselyn tuloksiin ja raporttiin voi tutustua osoitteessa valonia.fi/liikennekysely2021.

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio.