Kasitiestä kaavaillaan älyväylää

0

Kasitie saattaa tulevaisuudessa olla Suomen ensimmäinen älyväylä, logistisesti huipputehokas ja ihmisten ja ajoneuvojen kannalta nykyistä turvallisempi. Valtatien varren kuntien, kaupunkien, kauppakamarien  ja maakuntaliittojen muodostama Kasitieverkosto käynnisti viime syksynä älyväylän kehittämiseen tähtäävän hankkeen. Helmikuussa ilmestyi esiselvitys alueen elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista vastata niihin. Raportin mukaan tiedonhallintaa ja älykästä infrastruktuuria kehittämällä on mahdollista säästää energiaa ja lisätä liikenteen turvallisuutta.

Älyväylä voi tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että fyysiselle tielle luodaan ns. digikaksonen, tietoverkko, joka seuraa reaaliajassa tien ja kuljetusten tapahtumia. Näin esimerkiksi Turusta lähtenyt rekka-auto saisi tiedon Laitilassa ilmenneestä liikennehäiriöstä tai siitä, että Rauman satamaan tuleva laiva on myöhässä. Samoin kulkisi tieto tielle eksyneestä hirvestä sekä sujuisi yhteispeli liikennevalojen kanssa jotta ne osaisivat järjestää rekalle vihreän aallon.

– Perinteisen liikenneinfran lisäksi myös tieto- ja energiainfran sekä älykkään liikenteen infraa, kuten yhteen toimivien tietopalveluiden kehittämistä pitäisi miettiä entistä enemmän. Älykkään tilaus-toimitusketjun hyödyt ulosmitataan ennen kaikkea logistiikka- ja kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten toiminnassa paremman ennakoitavuuden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden kautta. Tämä vahvistaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa sanoo.

Turusta Limingan ja Oulun rajalle kulkeva Valtatie 8 on 626 kilometriä pitkä ja sen varrella asuu yli 850 000 ihmistä. Tien varrella on useita satamia, neljä yliopistoa, seitsemän ammattikorkeakoulukeskusta, neljä maakuntakeskusta sekä satojatuhansia työpaikkoja. Rekat kuljettavat ympäri vuorokauden ruokaa kauppoihin, tarvikkeita teollisuudelle ja yksittäisten ihmisten nettikaupoista tilaamia paketteja. Sillä, että kuljetus sujuu ilman turhia hidastuksia, pysähdyksiä ja mutkia on suora vaikutus polttoaineen kulutukseen, päästöihin ja kuljetuksen kustannuksiin. Kuljetusalan yrityksille vähäpäästöiset kuljetukset ovat myös kilpailutekijä.

– Tässä asiassa maailma on muuttunut nopeasti. Hiilidioksidipäästöt halutaan tietää koko kuljetusketjun osalta. Konttiliikenne kasvaa ja isoja logistiikkakeskuksia rakennetaan, kun satamissa ei enää varastoida tavaroita. Suomessa on myös pakettien noutopisteitä asukasmäärää kohden enemmän kuin missään muualla. Se, että kehitetään tiedon siirtämistä, on ensiarvoisen tärkeää, liikenne- ja hankesuunnittelun projektipäällikkö Matti Kiljunen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta sanoo.

Älyväylän yhteydessä on puhuttu myös robottirekoista, jotka kuljettaisivat tavaraa ilman ihmiskuljettajaa. Kiljusen arvion mukaan seuraavassa kehitysvaiheessa kyse ei kuitenkaan olisi täysin yksin toimivista ajoneuvoista, vaan siitä, että robottiajoneuvoja seurataan ja tarvittaessa ohjaillaan yhteisestä valvomosta. Näihin liittyviä kokeiluja on maailmalla käynnissä.

– Suurin osa liikenneonnettomuuksista johtuu ihmisen tekemästä havaintovirheestä. Robottiajoneuvojen tuloa joudutaan kuitenkin vielä odottamaan; testeissä on huomattu, että esimerkiksi niiden kommunikointi liikennevalojen kanssa vaatii vielä paljon kehitystyötä.

Kasitieverkosto on tähän mennessä järjestänyt kolme työpajaa, joissa logistiikka-alan toimijat, teollisuus ja julkinen sektori ovat hahmotelleet älyväylää ja sen vaatimia toimia vuoteen 2032 asti.

– Seuraavaksi on tarkoitus pohtia yhdessä väyläviranomaisten ja ELY-keskusten kanssa, mitkä ovat keskeisimmät keinot viedä suunnitelmia käytäntöä kohti. Samoin tullaan pohtimaan aikatauluja ja rahoitusmahdollisuuksia visiota kohti etenemiseksi. Valtiotasolla on jo käynnissä todella paljon hankkeita liittyen esimerkiksi logistiikan digitalisaation ja datatalouden kehittämiseen, joihin Valtatie 8 voisi toimia kehitysalustana.  Aika on nyt  otollinen tälle hankkeelle ja jos kukaan ei laita sitä alulle, ei mitään myöskään tapahdu, Riikka Piispa sanoo.

Älyväyläselvitystyön idean taustalla on Pohjanmaan liitosta liikenneasiantuntija Tero Voldi.

”Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista” -raportin laati WSP Finland.