Kirjaesittely: Kaikki lumesta monelta kantilta

0
Lumen jäljillä -kirjassa tarkastellaan katoavaa luonnonvaraa monelta eri kantilta.

Heidi Kalmari.: Lumen jäljillä, 208 s. Julkaisija: Docendo

Lumet ovat pikapuoliin hävinneet maisemasta, mutta lumi muuttuu lämpimänä aikana vedeksi ja syksyllä valkea lumi peittää taas maiseman. Kun otin tämän kirjan käteeni ja selasin sitä, en osannut aavistaa, miten monipuolisesti lunta voi tarkastella. Ilmastonmuutos on varmasti suurin tekijä.

Kalmari on lumeen intohimoisesti suhtautuva toimittaja ja tietokirjailija sekä erikoistunut vastuullisuuteen ja vastuulliseen matkailuun. Eli kirja ei ole tiedeihmisen kirjoittama, vaan kirja, jossa lumi esiintyy sanana 1100 kertaa! Ja monelta eri kantilta tarkasteltuna.

Lumesta on tullut monen perheen vakiokeskusteluaihe, kun vanhempien nuoruudessa oli aina lunta. Viimeisten 30 vuoden aikana on ollut useita talvia, ettei Vakka-Suomessa ole juurikaan päässyt edes hiihtämään. Lumi on juuri se konkreettinen asia, joka kertoo ilmastonmuutoksesta. Meidän lapsillamme voi Etelä-Suomessa olla vielä useita lumettomia talvia.

Lunta on maailmalla tutkittu paljon. Sen suojaava vaikutus luontoon tiedetään. Vaikka lunta on tutkittu 1600-luvulta lähtien, japanilainen ydinfyysikko Ukichiro Nakaya oli ensimmäinen, joka sai laboratorio-olosuhteissa muodostettua lumikiteitä. Ja ilman jäniksenkarvaa sekään ei olisi onnistunut. Lumikide on luonnon taideteos, siinä on aina kuusi sakaraa.

Lumen määrä voi vaikuttaa kevättulviin. Paksusta ja märästä lumesta varoitetaan, koska painavan lumimassan alla rakennukset ja katokset voivat jopa sortua. Vähälumisen talven jälkeen voi tulla vesiongelma, josta maatalous voi kärsiä monella tavalla. Tämän päivän tiedonvälitys on niin hyvää, että runsaasta lumesta varoitetaan autoilijoita ja metsänomistajia.

Vaikka arktisilla alueilla asuu noin neljä miljoonaa asukasta, tänä päivänä ei enää kukaan asu niillä arktisilla alueilla, joissa lumi ei sula koskaan. Lumi on tärkeä erilaisille talviurheilumuodoille. Kirjoittaja pohtiikin, että pitäisikö hiihtolomalla pysyäkin kotitanhuvilla eikä ajaa satoja kilometrejä laskettelukeskuksiin. Näin ajatellen oma hiilijalanjälki vähenee ja sillä on vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Antti Karlin