Komea talo kunnanlääkärille – Hian paikk -sarjassa esittelyssä Villa Aurelia

0
Vuodelta 1926 olevassa kuvassa vasemmalla lääkärintalo ulkorakennuksineen ja oikealla poliisi Frans Rothströmin talo, joka on rakennettu samoihin aikoihin lääkärintalon kanssa. Salon kylään johtavaa tietä (Sairaalantie) ei vielä ole (avattu liikenteelle 1932).

Jukka Vehmas

Anttilan talo, nykyinen Villa Aurelia, on valmistunut alkuvuonna 1924 lääkärintaloksi. Anttila oli vanha rälssitila, jolta suku sammui 1900-luvun alkupuolella. Tilan umpipihainen rakennusryhmä oli palanut syksyllä 1917, ja uuden päärakennuksen tekeminen oli aloitettu. Laitilan kunta osti tilan keskeneräisine rakennuksineen. Lääkärintalon tarpeesta oli puhuttu pitkään.

Kuntaan vastikään palkattu rakennusmestari Heikki Enqvist (myöh. Enko) suunnitteli rakennuksen, joka on tyyliltään klassismia lukuun ottamatta ullakon jugendvaikutteisia ikkunoita. Pääsisäänkäyntiä kehystävät kreikkalaiset pylväät. Kyseessä lienee Enqvistin ensimmäinen työ Laitilassa.

Arvokas dokumentti rakentamisesta

Hyvällä onnella olen saanut käsiini Heikki Enqvistin seikkaperäisen suunnittelu- ja työpäiväkirjan lääkärintalon rakentamisesta. Sen mukaan talo tuli ulkorakennuksineen maksamaan 212.096,34 mk, kun kustannusarvio oli 150.135 mk (tämän päivän rahassa noin 74.520 €/52.750 €). Anttilan keskeneräisiä rakennuksia pystyttiin melko lailla hyödyntämään. Rakennuspiirustukset eivät ole säilyneet.

Työt Anttilan kauniilla rinnetontilla alkoivat toukokuussa 1923 vanhan kellarin, kuistin ja uunien purkamisella; työstä maksettiin 800 markkaa Kustaa Varjolle, joka teki paljon muitakin töitä. Olemassa olevat perustukset voitiin pääosin käyttää hyväksi, vain länsipuolen uuden osan alle tehtiin uutta, sinne tehtiin myös kaksihuoneinen kellari ”petonkista”. Pääportaiden kiviaines tuotiin ”Ytön kalliosta”.

Paikallisia hankintoja

Talo on osaksi hirsi-, osaksi lautarakenteinen. Alakerran seiniin kierrätettiin hirttä Anttilan vanhasta saunasta ja aitasta, muuta puutavaraa hankittiin lähinnä Haaron sahalta ja Valkojärven sahalta. Vanha pärekatto voitiin pääosin säilyttää samoin kuin osa seinistä. Lisäpäreet ostettiin Kaariaisten Ollasta. Kirvesmiehinä työmaalla olivat Onni Soini, Oskar Sainio ja Johan Saario.

Lasikuistin katto tehtiin galvanoidusta pellistä. Välipohjan täytteeksi laitettiin sahanpurua, turvepehkua, olkia ja sammalta. Ovet ja ikkunat toimitti Kokemäen huonekalutehdas. Hankinnoissa Enqvist näyttää suosineen paikallisia toimittajia, erityisesti Laitilan Osuuskauppaa. Jonkin verran heloja ja pientarvikkeita toimitti turkulainen Österbladin rautakauppa.

Alakerrassa erilaisia huonetiloja oli kymmenkunta, yläkerrassa kaksi lämmitettävää huonetta ja kaksi lämmittämätöntä sekä pyykinkuivatusvintti. Palvelijan kamari oli keittiön kyljessä. Tulisijoja oli yhteensä yksitoista, joista kymmenen kakluunia, Uudenkaupungin Nummelan tehtaan tuotantoa. Muurareina toimivat Nestor Rinne ja Arvo Laine.

Ullakolla oli 2060 litran vesisäiliö, josta meni galvanoitu ¾ tuuman putki vastaanottohuoneeseen, keittiöön, pesuhuoneeseen ja pumppuhuoneeseen. Vastaanottohuoneeseen johdettiin lämmin vesi keittiön hellan kuparisäiliöstä. ”W.C on ostettu kuiva losetti täysine varustuksineen”, kertoo työkirja.

Ulkorakennus moneen tarpeeseen

Ulkorakennuksesta tuli pohjaltaan T:n mallinen. Olemassa olevasta tallista erotettiin väliseinillä sauna, saunakamari, pesutupa ja pakari. Uuteen osaan tehtiin navetta, talli, aitta, puusuoja sekä ”Käymälät Yleisölle ja Lääkärille”. Ullakolla säilytettiin eläinten rehuja.

Pitkäaikaisimmat talossa asuneet ja potilaita vastaan ottaneet lääkärit olivat Arvo Kumpula ja Jarkko Vaahtoranta. Vuonna 1983 koko talo otettiin terveydenhoidon käyttöön, aluksi päiväsairaalana. Myöhemmin talossa on ollut Laitilan käsityökeskus sekä marttayhdistyksen, työttömien yhdistyksen ja 4H-yhdistyksen toimintaa. Ulla Kivimäki osti rakennuksen Laitilan kaupungilta vuonna 2020.