Koronapandemian puristuksessakin tyytyväisyys on lisääntynyt – Laitilan kaupunki kysyi ikäihmisten palveluista niiden käyttäjiltä, omaisilta sekä henkilökunnalta

0
Koivukodossa toimintatuokioita on arkisin joka päivä. Toimintatuokio voi pitää sisällään muun muassa ulkoilua, tuolijumppaa, kävelytystä tai kyykkyharjoitteita. Mieltä virkistetään tietovisailuilla, bingolla, levyraadilla ja muisteluilla. Torstaina vuorossa oli hoitaja Päivi Leinon ohjaamaa hernepussin heittelyä.

70 prosenttia Laitilan kaupungin vuosittaiseen ikäihmisten palveluja mittaavaan kyselyyn vastanneista ikäihmisistä ja heidän omaisistaan piti hoivahenkilökuntaa erittäin ystävällisenä ja avuliaana.

Muutoinkin sekä asukkaat että näiden omaiset vaikuttivat pääpiirteittäin hyvin tyytyväisiltä palveluihin. Asiakkaille ja omaisille teetetyn kyselyn perusteella vastausten keskiarvo oli noin 4,6 korkeimman pistemäärän ollessa 5.

Sama kysely tehtiin ikäihmisten palveluiden asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle. Vastaava kysely tehtiin myös vuonna 2020. Siihen verrattuna tyytyväisyys on kasvanut. Tosin ikäihmisten palvelujohtaja Sari Koski huomauttaa, etteivät tulokset ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä on mukana sellaisia asiakasryhmiä, joita ei ole ollut vuotta aiemmin tehdyn kyselyn aikaan.

– Vastaajien määrä on myös kasvanut vuodessa. Henkilöstön vastausmäärät ovat pysyneet samoina, mutta omaisia on vastannut 20 ja asiakkaita 40 enemmän kuin vuosi sitten.

Kosken mukaan asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön vastauksista nousi esiin henkilökunnan asiakkaalle antama aika, mistä oli annettu kokonaistulokseen verrattuna matalat pisteet.

– Tämä toistuu valitettavasti lähes vuosittain. Tähän on yksiköissä kiinnitetty huomiota jo ennen korona-aikaa, mutta erityisesti nyt, kun omaiset ja ystävät eivät ole koko ajan päässeet vierailemaan, Koski kertoo.

Tätä on pyritty kehittämään muun muassa järjestämällä säännöllisiä asiakkaiden yhteisiä toimintatuokiota ja lisäämällä asiakkaalle omahoitajan kanssa yhteistä tekemistä.

– Ystävällinen ele ja kiireetön hetki työn lomassa on varmasti kullanarvoinen hetki esimerkiksi kotona yksin asuvan asiakkaan arjessa. Omahoitajan ja asiakkaan välinen yhteinen aika voi olla keskustelua, pelailua tai vaikka käynti kaupassa. Toki nyt korona-aika on ollut haasteena siinä, ettei kodin tai yksikön ulkopuolelle ole voitu koko ajan mennä.

Matalia pisteitä annettiin myös siitä, että asiakkaat ja omaiset kokivat, etteivät voi vaikuttaa itsensä tai omaisensa hoitoon.

– Eihän sen näin kuuluisi olla. Palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Se päivitetään joka vuosi sekä tilanteen muuttuessa, mutta toki yhteydenpitoa tulee olla muutenkin kuin suunnitelman teon yhteydessä.

Asiakkaiden pisteytyksessä matalahkoja pisteitä annettiin myös henkilökunnan tieto- ja taitotasosta. Kosken mukaan henkilökunnan kouluttautumista on tuettu muun muassa Winnovan kanssa yhteistyönä tehtävän vanhustyön erikoisammattitutkinnon kautta.

– Lisäksi olemme tehneet osaamiskartoituskyselyitä ja niiden pohjalta järjestäneet täsmäkoulutuksia.

Yksi kyselyissä esiin nouseva kestoaihe on ulkoilun riittävyys. Korona on aiheuttanut haastetta myös tähän sillä esimerkiksi ikäihmisten palveluille tärkeät kesänuoret jäivät viime kesänä palkkaamatta koronan vuoksi. Vierailukiellon aikaan myöskään omaiset ja ystävät eivät ole voineet viedä läheistään ulos.

Vapaaehtoisetkaan ulkoiluttajat eivät ole niin usein päässeet auttamaan.

– Se on ollut meille iso menetys.

Siitä, palkataanko ensi kesänä nuoria töihin, ei ole vielä tehty päätöstä. Jos nuoria voidaan palkata, heillä tulee Kosken mukaan iäkkäiden palveluissa olla voimassaoleva koronasuoja.

Kosken esiin nostamien kehittämiskohteiden lisäksi kyselyn tuloksista nousi esiin monta ilonaihetta.

– Korkeimmat pisteet annettiin arkisista asioista, kuten puhtaudesta huolehtimisesta, mielekkäästä tekemisestä, lääkehoidon turvallisuudesta, asiointiavun saatavuudesta ja ateriapalvelun ruokien maistuvuudesta.

Mielekkääseen toimintaan panostaminen vaikeana korona-aikana tuntuu melko mahdottomalta yhtälöltä, mutta kyselyn perusteella siinä näytettäisiin kuitenkin onnistuneen.

Asiakkaat ja omaiset kokevat, että asiakkaille tarjotaan mielekästä tekemistä.

– Olemme järjestäneet toimintatuokiota, joiden koko vaihtelee yhdestä hengestä isoihin ryhmiin. Niiden järjestämiseen ei tarvita mitään asiantuntijaa vaan niitä voi pitää kuka tahansa. Niiden aikana voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä, soittaa tai heitellä palloa. Vain mielikuvitus on rajana. Mielekäs tekeminen heijastuu suoraan positiivisesti asiakkaan fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn; mieliala on virkeä, ruoka maistuu ja uni maittaa.

Toimintatuokiota on järjestetty toisissa yksiköissä jo pidempään, toisissa niiden järjestämistä on vasta aloiteltu.

Kosken mukaan koronatilanteessa on jouduttu miettimään uusia tapoja pitää asiakkaiden mieliä virkeänä.

– On lisätty Whatsapp-puheluiden soittamista, lähetelty asiakkaiden kuvia omaisille ja tehty muun muassa tehtäväkirjoja, mitä ei ole ehkä ennen niin paljon tehty. Lisäksi olemme päivittäneet Facebookiin kuvia eri yksiköistä. Omaiset ovat näin pystyneet seuraamaan, mitä niissä tehdään.

Kosken mukaan kyselyn tuloksia käydään läpi yksiköittäin.

– Esihenkilöitä on ohjeistettu käymään tulokset läpi työyksiköissä ja kiinnittämään erityistä huomiota matalimpien pisteiden kehittämiseen ja korkeimpien pisteiden ylläpitämiseen.

Iäkkäiden palveluiden tarve kasvamassa reilusti vuoteen 2040 mennessä

Laitilassa yli 75-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan vuosien 2025–2040 noin kolmella sadalla.

Tehostetun palveluasumisen piirissä on laskettu olevan 173 henkilöä. Viime vuoden lopulla Laitilassa 74 iäkästä oli tehostetun palveluasumisen piirissä.

Myös kotihoitoa tarvitsevien joukko on kasvussa. Tällä hetkellä säännöllistä kotihoitoa saa noin 100 iäkästä. Vuoteen 2040 mennessä kotihoitoa tarvitsevien määrän on ennakoitu kasvavan 188–202 henkilöön.

Laitila on laatinut vuoteen 2024 ulottuvan ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelman. Siitä käy ilmi muun muassa, että lakiin kirjattu hoitajamitoitus toteutuu Laitilassa toistaiseksi.

Järjestämissuunnitelman tärkeimmiksi painopisteiksi on nostettu hyvinvointia tukevien palveluiden ja kotiin vietävien palveluiden kehittäminen.

Suunnitelmassa korostetaan kolmannen sektorin merkitystä ja kerrotaan Laitila on mukana Fingerroos-säätiön löytävä vanhustyö -hankkeessa vielä vuosina 2022–2024.

Suunnitelmassa nostetaan myös esiin muistikoordinaattorin merkitys ja se, että tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan lisää nimenomaan käytöshäiriöisille muistisairaille tarkoitettuja ympärivuorokautisia hoivapaikkoja.