Laitilassa kehitteillä oma malli kiusaamisen kitkemiseksi

0
Laitilassa aiotaan kehittää oma Laitilan malli kiusaamisen kitkemiseksi ja kiusaamistilanteiden nykyistä tehokkaampaan selvittämiseen. Kuvituskuva: Riitta Salmi
  • Kouluterveyskysely: Kiusaaminen lisääntynyt Laitilassa selvästi.

  • Lasten ja nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista on herännyt huoli.

    Laitilan sivistystoimessa on aloitettu viime syksynä kattava selvitystyö, jonka tavoitteena on löytää tehokkaita toimintamalleja koulukiusaamisen ehkäisemiseen. Keskiössä olivat ensin varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus, mutta selvitystyö on sittemmin laajennut koko sivistystoimen toimialalle.

    – Kiusaamista eli vertaisväkivaltaa ilmenee hyvin monitahoisesti lähes kaikkialla, missä ihmiset toimivat ryhmässä. Kiusatuksi voi joutua päiväkodissa, koulussa tai vaikkapa harrastuksissa, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen muistuttaa.

    Kiusaamisen vastaisen työn Laitilassa sysäsi liikkeelle kokoomuksen valtuustoryhmän viime keväänä tekemä aloite, jossa vaadittiin konkreettisia toimia kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kitkemiseen. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Laitilaan ryhdytään rakentamaan omaa toimintamallia, jonka avulla kiusaamiseen pystytään puuttumaan tehokkaasti.

    ALOITTEEN mukaan kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden hoitamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nykyiset eivät toimi.

    – Kiusaaminen on monitahoinen ja vaativa ilmiö, eikä sitä ratkaista lyhyellä aikavälillä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Tähän työhön tullaan tarvitsemaan ammattilaisten, huoltajien sekä lasten ja nuorten itsensä sitouttaminen, Laaksonen huomauttaa.

    Sivistysjohtaja Susanne Laaksonen nosti esiin valtuustossa, että järeitä toimia tarvitaan.

    – Erityinen huoli meillä on herännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnista, sen heikkenemisestä, Laaksonen myöntää ja viittaa esimerkiksi viime vuonna tehdyn valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksiin.

”Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen ja väkivalta näyttävät lisääntyneen Laitilassa viimeisen parin vuoden aikana.”

HUOLESTUTTAVAA onkin, että kouluterveyskyselyn perusteella lasten ja nuorten kokema kiusaaminen ja väkivalta näyttävät lisääntyneen Laitilassa viimeisen parin vuoden aikana.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä noin 3 prosenttia alakoulun 4.- ja 5.-luokkalaisista kertoi kokeneensa kiusaamista vähintään kerran viikossa, mutta vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä viikoittaista kiusaamista tässä ikäluokassa koki yli 8 prosenttia, siis lähes joka 10. oppilas. Poikien kokema kiusaaminen oli lähes kolminkertaistunut.

Vastaava kehitys on nähtävillä myös sekä yläkoulussa ja jopa lukiossa, jossa kiusaamista on perinteisesti esiintynyt hyvin vähän tai ei lainkaan.

Vuonna 2017 noin 4 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, mutta viime vuoden selvityksen mukaan viikoittaisen kiusaamisen kohteena oli 9 prosenttia ikäluokasta eli lähes joka 10. yläkoululainen.

Laitilan lukiossa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin oppilaista reilu 2 prosenttia koki kouluterveyskyselyn mukaan viikoittaista kiusaamista. Kaksi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä tulos oli ollut 0 prosenttia.

LAITILASSA aiotaan puuttua huolestuttavaan kehitykseen järein toimenpitein.

– Olemme lähteneet tavoitteellisesti kiusaamisen vastaiseen työhön, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen vakuuttaa.

Hän muistuttaa, että kiusaaminen ei kuitenkaan rajaudu vain kouluun.

– Usein kyseessä on myös vapaa-ajalla tapahtuva kiusaaminen ja siihen liittyvät muut ilmiöt. Tämän johdosta on aloitettu yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, psykiatrian sekä poliisiviranomaisen kanssa, Laaksonen avaa vyyhteä.

”Tarkoitus on saada aikaiseksi oma Laitilan malli, joka on käytössä ensi lukuvuoden alkaessa.”

TAVOITTEENA on löytää yhtenäinen näkemys niistä toimintamalleista, joilla kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä ja joilla siihen voidaan mahdollisimman tehokkaasti puuttua.

– Laitilassa opettajat on koulutettu tänä keväänä Rovaniemen mallin mukaiseen hyvinvointimalliin, joka perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämishankkeeseen. Tarkoitus on jatkaa työtä niin, että saadaan aikaiseksi oma Laitilan malli. Tavoitteena on, että se on käytössä ensi lukuvuoden alkaessa.

Laaksonen kertoo, että Laitilan malli on tarkoitus sovittaa osaksi opetussuunnitelmaa.

– Hyvinvointityö viedään luokkiin ja se tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden sekä tunnetaitojen kehittämistä. Se halutaan siis jalkauttaa systemaattisesti oppitunneille, eikä niin, että se näkyisi vain esimerkiksi teemapäivinä.

 

Nykyisiä toimia kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen ei pidetä riittävinä

Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen näyttää lisääntyneen parin viime vuoden aikana Laitilassa. Kiusaamisen kitkemiseksi halutaan nyt löytää tehokkaampia keinoja. Kuva: Annika Åkerback

Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemää aloitetta ja siihen annettua vastinetta käsiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksessa tämän viikon maanantaina.

Valtuustossa paikalla ollut nuorisovaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jenna Hiltunen kertoi nuorisovaltuuston keskustelleen edellisessä kokouksessaan koulukiusaamisesta tehdystä valtuustoaloitteesta. Nuorisovaltuustossakin oli noussut esiin se, etteivät nykyiset kiusaamisenvastaiset toimet ole olleet riittäviä.

– Koulujen Kiva Koulu -toiminta, kiusaajan ja kiusatun väliset keskustelut tai opettajien toimet eivät ole olleet riittäviä kiusaamisen loppumiseksi, Hiltunen listasi nuorisovaltuuston terveisiä kaupunginvaltuustolle.

Hiltunen kertoikin nuorisovaltuustossa syntyneen ideoita kiusaamisen vastaiseen työhön ja kiusaamistilanteiden selvittämiseen.

– Koulunuoriso-ohjaajalla on ollut iso merkitys, koska hänelle on helppo mennä puhumaan koetusta kiusaamisesta ja näin monia kiusaamistilanteita on saatu pysäytettyä jo alkuvaiheessa. Kouluissa voisi myös olla jokin tapa kertoa anonyymisti kiusaamisesta. Nuorten kokemuksia kiusaamisesta tai kiusaamistilanteiden selvittämisestä voisi hyödyntää, kun etsitään kiusaamistilanteisiin ratkaisuja.

”Tämä on koko Laitilan yhteinen asia ja on tärkeää, että sitä lähdetään viemään eri sektoreilla eteen päin.”

Valtuutettu Heikki Peltonen (kok.) halusi tietää, millaisia konkreettisia askeleita kiusaamisenvastaisen mallin rakentamisessa on jo otettu.

– On esimerkiksi lähdetty tarkastelemaan, mitä eri kouluyksiköissä hyvinvointityö tarkoittaa. On lähdetty myös tarkastelemaan kiusaamisenvastaista toimintamallia. Varppeen koulussa on esimerkiksi perustettu kiusaamisen vastaista työtä suunnitteleva henkilökuntatiimi, luetteli sivistysjohtaja Susanne Laaksonen.

Virve Aho (kok.) korosti, että kiusaamisen vastaiseen työhön tulee ottaa mukaan myös nuorisovaltuusto sekä yleisemminkin lapset ja nuoret.

– Heiltä tulee hyviä ehdotuksia siitä, mikä voisi auttaa ja miten kannattaa toimia. On tärkeää, että myös he ovat mukana työssä.

Lisäksi Aho korosti harrastusyhteisöjen sitouttamista mukaan kiusaamisen kitkemiseen.

– Kiusaamista ei ole vain kouluissa, vaan joka paikassa, myös harrastuksissa. Tämä on koko Laitilan yhteinen asia ja on tärkeää, että sitä lähdetään viemään eri sektoreilla eteen päin.

Valtuutettu Ari Ketoniemi (kesk.) nosti puolestaan esiin sen, että lapsia eivät kiusaa vain toiset lapset, vaan myös aikuiset voivat syyllistyä kiusaamiseen. Santeri Laaksonen (kesk.) nostikin esiin, miten iso rooli aikuisilla on.

– Aikuisilla on tärkeä rooli niin koulussa kuin harrastuksissakin. Ollaan me aikuisetkin lasten ja nuorten tukena, hän sanoi ja rohkaisi aikuisia olemaan herkällä korvalla aloitteellisia eikä vain odottamaan, että lapset lähestyvät ongelmineen aikuisia.

Hanna Lahtonen (sd.) piti hyvänä, että Laitilassa kiinnitetään huomiota yhteisöllisyyden kehittämiseen huomiota.

– Ongelman ydin ei ole kiusattu eikä kiusaaja, vaan iso merkitys on sillä, että muut eivät puutu kiusaamiseen. Ilman hiljaista hyväksyntää ei kiusaamistakaan tapahdu.