Häiriökäyttäytymistä liikenteessä yritetään suitsia eri tavoin – Laitilassa onnettomuuksia keskimääräistä enemmän

0
Laitilassa eniten onnettomuuksia vuosina 2016-2020 on tapahtunut Shellin valoristeyksessä. Lähes yhtä paljon niitä on tapahtunut kantatien ja Ilomäentien/Vihtorinkadun risteyksessä sekä kuvassa olevassa Kasitien ja Kaukolantien/Erik Sorolaisen tien risteyksessä.

Laitilan keskusta-alueen liikenneturvallisuudesta heräsi huoli parisen vuotta sitten. Kaupungin tekninen johtaja Mika Raula kertoo, että sen johdosta myös paikallinen liikenneturvallisuustyöryhmä herätettiin uudelleen henkiin.

– Laaja-alainen työryhmä on ollut vireä, ja Laitilassa on asetettu selviä tavoitteita liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Mukana on myös ulkopuolinen konsultti, jotta kokonaiskuva on mahdollisimman monipuolinen, Raula kertoo noin 1,5 vuotta sitten aktivoituneesta työryhmästä.

Pahimmillaan huono liikennekäyttäytyminen näkyy onnettomuustilastoissa, heikentää viihtyisyyden ja turvallisuuden tunnetta sekä lisää liikenteessä vähältä piti -tilanteita.

Tekninen johtaja Mika Raula sanoo, että Laitilassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi asetettuja tavoitteita on konkreettisesti saatu myös edistettyä ja osa jo toteutettuakin.

”Laitilassa on asetettu selkeitä tavoitteita liikenneturvallisuuden parantamiseksi.”

YHDEKSI konkreettiseksi asiaksi hän nostaa toimet, joilla on pyritty vähentämään autoliikennettä koulukeskuksen ympäristössä.

– Laitilassa on herättänyt runsaasti keskustelua vilkas liikenne ja läheltä piti -tilanteet koulukeskuksen ympäristössä, toki myös toimet liikenteen vähentämiseksi. Koulujen lähialueiden liikenneturvallisuus on nostettu valtakunnallisestikin huoleksi ja ongelman korjaamiseksi on tullut ohjeistusta, Raula pohjustaa.

Laitilassa on päätetty rajoittaa yksityisautojen ajoa sekä Kappelimäen koulun että Eurantien saattoalueelle.

– Yleinen tavoite on, että lapset kävelisivät tai pyöräilisivät enemmän kouluun.

Toinen ajatus on se, että jos huoltajat kuljettavat lapsia kouluun, oppilaat voitaisiin jättää tai noutaa muutaman sadan metrin päästä koulusta.

VIIME VUONNA Laitilan kaupunki käynnisti kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman. Siinä on tarkoituksena luoda suuntaviivat, joilla edistetään kestävää, kävellen ja pyöräillen tapahtuvaa, liikkumista kaupungissa.

Työn pohjaksi on esimerkiksi sähköisen kyselyn avulla kartoitettu kaupunkilaisten liikkumistottumuksia, asenteita sekä tyytyväisyyttä kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa huomioidaan esimerkiksi viihtyisyyttä, turvallisuutta ja helppokulkuisuutta.

Laitilan tekninen johtaja Mika Raula kertoo, että huoli liikenneturvallisuuden tilanteesta herätti henkiin Laitilan liikennetyöryhmän reilu vuosi sitten. Arkistokuva keväältä 2021.

TÄNÄ VUONNA tekninen valiokunta päätti laskea nopeusrajoituksen 30 kilometriin tunnissa osalla keskustan kaduilla.

– Muutos astuu voimaan, kunhan saamme tässä talven helpottaessa uudet liikennemerkit paikoilleen, Raula aikatauluttaa.

Uusi 30 km/h aluenopeusrajoitus kohdistuu Koulutiehen, Kananpolkuun, Sulkakujaan, Kukonkujaan, Männistönkujaan, Vihtorinkränniin, Isotuvantiehen, Keskuskujaan, Anttilantiehen, Juhonkujaan, Kyläraittiin sekä osittain Sairaalantiehen, Vallesmannintiehen, Vihtorinkatuun, Kirkkotiehen ja Keskuskatuun.

– Aiempaa matalammalla aluenopeusrajoituksella on tarkoitus edesauttaa jalankulun, pyöräilyn ja autojen liikenneturvallisuutta sekä pysäköinnin ja asioinnin sujuvuutta.

”Poliisin aloitteesta Laitilaan suunnitellaan nyt kameravalvontaa.”

LAITILA ON käynyt liikenneturvallisuuden parantamisesta keskusteluja myös poliisin kanssa. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää häiritsevää liikennettä keskustan alueella.

– Poliisin resurssit tällä alueella on mitä on, eli vaikka yhteistyö heidän kanssaan on ihan hyvää, niin ei heillä ole tarpeeksi resursseja valvomiseen tai ongelman kitkemiseen.

Poliisin aloitteesta Laitilaan suunnitellaan nyt kameravalvontaa. Kaupunki on varannut kameroiden asentamiseen tämän vuoden budjettiin 25 000 euron määrärahan. Kamerat välittävät kuvaa poliisin valvontayksikköön ympäri vuorokauden.

Vastaavia kameroita on pystytetty jo esimerkiksi Huittisiin, mutta muualta Vakka-Suomesta niitä ei vielä löydy.

– Kameravalvonnalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ennakoivasti. Kameroita on suunniteltu Kasitien valoristeyksen tuntumaan sekä keskustan taajama-alueelle.

”Laitilassa on panostettu lasten liikennekasvatukseen ja sen vaikuttavuudesta on kovat odotukset.”

RAULA TOTEAA kaupungin keskustan olevan se paikka, jossa nuoriso perinteisesti mopoineen, mopoautoineen ja autoineen kokoontuu. Välillä sattuu ylilyöntejä, joista aiheutuu sekä todellista vaaraa, turvattomuuden tunnetta että epäviihtyisyyttä.

– Emme halua nuoria pois kaupungin keskustasta, mutta kyllä se pahin törttöily liikenteestä pitäisi saada pois kitkettyä. Suuri osa nuorista käyttäytyy liikenteessä ihan hyvin, mutta pieni vähemmistö leimaa helposti muutkin, Raula harmittelee.

Hän pitää lasten liikennekasvatusta myös tästä näkökulmasta erittäin tärkeänä.

– Laitilassa lasten liikennekasvatukseen on nyt panostettu ja sen vaikuttavuudesta on kovat odotukset.

Tilastot: Laitilassa paljon onnettomuuksia

Vakka-Suomen alueella on viime vuosina tapahtunut reilut 40 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksissa on loukkaantunut keskimäärin 50 henkilöä vuosittain ja kuollut kaksi.

Vakka-Suomessa on vuosina 2016–2020 tapahtunut henkilövahinko-onnettomuuksia 100 000 asukasta kohden mitattuna selvästi enemmän kuin Manner- Suomessa keskimäärin. Laitilassa tapahtuu noin 130 henkilövahinko-onnettomuutta 100 000 asukasta kohden, kun koko Manner-Suomen luku on noin 80.

– Kyllähän Laitila tässä erottuu, koko Vakka-Suomen tavoin, Laitilan tekninen johtaja Mika Raula summaa tilastojen antia.

Vuosina 2016–2020 henkilövahinko-onnettomuuksissa on selvästi eniten kuollut ja loukkaantunut 15–19-vuotiaita, vaikka nuorten osuus kokonaisväestöstä on selvästi pienempi.

Seuraavat huomattavat onnettomuuspiikit teini-iän jälkeen ovat 69–71-vuotiaiden sekä 79–81-vuotiaiden keskuudessa.

Tilastot kertovat senkin, että jalankulkijat ja kävelijät joutuvat Vakka-Suomessa harvemmin onnettomuuteen kuin koko maassa keskimäärin, mutta mopoilijat selvästi useammin.

Laitilassa iso osa onnettomuuksista (ei huomioitu hirvieläinonnettomuuksia) keskittyy kolmeen risteykseen: Eurantien, Vihtorinkadun ja Ilomäentien risteykseen, Sairaalanristeykseen eli Kasitien ja Kaukolantien risteykseen sekä Uudenkaupungintien, Pilppulantien ja Garpintien risteykseen.

Onnettomuustiedot ja tilastot: Vakka-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus/Ramboll Finland, Tilastokeskus, Väylävirasto

Liikenneturvallisuuden parantamisesta aloite

Pro Vakka-Suomen valtuustoryhmä teki viime marraskuussa aloitteen Laitilan keskusta-alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta ja viihtyisyyden lisäämisestä. Ratkaisuksi esitetään erillisen ajoalueen perustamista kevytmoottoriajoneuvoille hupikäyttöön.

Aloitteessa sopiviksi paikoiksi esitetään Yrityspuistoa, entistä jätevedenpuhdistamon aluetta tai vaihtoehtoisesti Sirpunpuistoa.

Pro Vakka-Suomen valtuutettu Seppo Rinne muistutti aloitteen käsittelyn yhteydessä, että suurin osa nuorista ajaa liikenteessä mallikkaasti ja käyttäytyy kaikin puolin hyvin.

Aloitteeseen vastauksen on valmistellut tekninen johtaja Mika Raula ja tekninen valiokunta hyväksyi sen maaliskuun alussa. Vastauksessa korostetaan, että aloitteen esiin nostama ongelma on todellinen ja esimerkiksi öinen liikennemelu on ollut Laitilan keskustassa ongelma jo pidempään.

Erillisen alueen osoittamista pidetään kuitenkin ongelmallisena, koska kaupunki olisi tällöin alueen toiminnasta vastuussa. Rinteen esittämät paikat eivät tulisi siksikään kysymykseen, että millekään niistä ei voida ohjata aloitteessa esitettyä toimintaa.

– Raumalla on pohdittu tällaisen erillisen alueen perustamista, mutta juuri näiden vastuuasioiden vuoksi Rauman kaupunki lopulta luopui suunnitelmasta, Raula tietää kertoa.

Hänestä liikenteen häiriökäyttäytymistä tulee pyrkiä suitsimaan ensisijaisesti muilla – muun muassa tässä jutussa esitetyillä – keinoilla.

Valtuustoon aloitteeseen valmisteltu vastaus tuotiin 21.3. Rinne ilmaisi olevansa tyytymätön vastaukseen ja ehdotti aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin raukesi kannattamattomana, ja valtuusto merkitsi aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen.