– Valmista ei ole 1.1.2023, mutta olemme hyvällä matkalla kohti ketterämpiä palveluja: uuden hallinnon perustamiseen liittyvä valmistelu ja monialaisen työskentelyn organisointi ovat jo pitkällä, va. hyvinvointialuejohtaja Antti Parpo totesi mediatilaisuudessa Turussa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjesti keskiviikkona ensimmäisen mediatilaisuuden, jossa kerrottiin niistä muutoksista, mitä hyvinvointialue tuo tullessaan jo alkuvaiheessa.
Hankejohtaja Katariina Kauniskangas korosti, että hyvinvointialueen palveluiden suunnittelu perustuu tiedolla johtamiseen, eli että tiedetään, mitä tehdään ja miten.
– Parhaaseen palveluun tarvittava tieto on saatavissa esimerkiksi tietojärjestelmistä ja se käytetään asiakkaiden hyväksi. Palvelut toimivat yhä laajemmin saumattomina lähipalveluina, palvelujen ketjuina ja eri toimijoiden verkostoina, hän kuvaili tulevaa palveluverkostoa.
Yhtenä uudistuksena hyvinvointialueelle rakennetaan laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia eli ns. sotekeskuksia. Niiden tarkoitus on taata, että asiakas saa palvelut oikeaan aikaan, oikeasta paikasta ja tasavertaisesti.
– Näin toimimme myös uudistuvan hoitotakuuasetuksen mukaisesti, Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen hankejohtaja Pia Kirjonen painotti.
Sotekeskus purkaa päällekkäisiä palveluita ja lisää ammattilaisten yhteistyötä, esimerkiksi lapsi- ja perhetyössä sekä ikääntyneiden palveluissa kehitetään uusia toimintamalleja.
– Kehitämme hoidon saatavuutta ja ennaltaehkäiseviä palveluja, mikä poistaa kuormitusta raskaista palveluista. Sosiaalihuollon asema eri palveluissa on jo nyt vahvistunut ja vahvistuu tulevaisuudessa yhä enemmän, Kirjonen totesi.
Yhtenä esimerkkinä hän kertoi, miten yhdeksässä kunnassa on kokeiltu uudenlaista asiakasohjausta. Kokeilussa ovat olleet mukana myös Vakka-Suomen kunnat eli Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi, Pyhäranta ja Laitila.
– Yksi työntekijä istuu alas asiakkaan kanssa ja käy perusteellisesti läpi, mitä palveluja hän tarvitsee, Kirjonen kuvaili asiakasohjausta.
Kokeilu on kohdennettu paljon palveluita tarvitseviin asiakkaisiin, mutta tulevaisuudessa ns. omatyöntekijä voisi olla laajemminkin käytössä.
– Omatyöntekijä ei ole aina lääkäri, vaan hän voi olla esimerkiksi diabeteshoitaja tai fysioterapeutti, Kauniskangas lisäsi.
Parpo korosti, että asiakasohjaus on hyvinvointialueella yksi tärkeä työkalu strategian toteuttamisessa.
– Seinät eivät muuta mitään, mutta asiakasohjauksella voimme muuttaa palveluiden painopistettä. Kun nyt esimerkiksi päivystys kuormittuu, asiakasohjauksella voimme vaikuttaa niin, ettei päivystys jatkossa kuormitu, Parpo totesi.
Kauniskangas kävi läpi myös ne asiat, jotka muuttuvat jo ensi vuonna:
– Puhelinnumerot ja sähköpostit muuttuvat. Palvelutiimi ei muutu vielä 1.1.2023, mutta jollain aikaikkunalla muutoksia tulee.
– Viikonloppuisin ja iltaisin ei tarjota kaikkia palveluita, eikä välttämättä lähipisteessä, mutta jossain päin hyvinvointialuetta.
– Lähipalvelupistekin voi muuttua, mutta nämä muutokset ovat hitaita, hän korosti.
490 000 asukkaan hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulla on tammikuusta 2023 lähtien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, ensihoito, palo- ja pelastustoiminta, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito sekä kuntoutus.
Alueella asuu noin 490 000 ihmistä, työntekijöitä on noin 23 000.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen erityispiirteet: kaksikielisyys, yliopistollisuus ja runsaus. Kuntia on alueella 27.
Hyvinvointijohtajaksi esitetään Tarmo Martikaista
Varsinais-Suomen aluehallitus päätti tiistaina esittää hyvinvointialueen johtajan virkaan DI, MBA Tarmo Martikaista. Virka on tarkoitus täyttää 15. elokuuta alkaen. Valinnasta päättää aluevaltuusto ensi viikon keskiviikkona 27.4.
Nimitystä valmisteli aluehallituksen asettama toimikunta, johon kuuluivat Sanna Vauranoja, Niina Alho, Jouni Mutanen, Jukka Kärkkäinen, Laura Kaarniharju, Janina Andersson, Niklas Guseff sekä Saija Rintala.
– Valintatoimikunta päätyi Martikaiseen yksimielisesti. Näkemys perustuu kokonaisarviointiin, jossa otimme huomioon työkokemuksen, koulutuksen, haastattelut ja henkilöarvioinnin, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja.
Tehtävään kertyi kaikkiaan 13 hakemusta.