”Kun rakennuksia korjattaisiin ajallaan, ne eivät pääsisi huonoon kuntoon” – Päättäjät-sarjaan haastateltu teknisen valiokunnan puheenjohtaja Matti Viljanen vierastaa politikointia

0
Teknisen valiokunnan puheenjohtaja Matti Viljanen (kesk.) on istunut valtuustossa jo neljä kautta.

Teknisen valiokunnan puheenjohtaja Matti Viljasen tie päättäjäksi kulki sosiaalilautakunnan jäsenyyden kautta vuonna 2005.

– Silloin Laitilassa oli vielä lautakunnat, joiden jäseneksi voitiin valita vaikkei ollut ehdokkaana kuntavaaleissa.

Lautakuntakauden jälkeen Viljasta pyydettiin asettumaan ehdolle kuntavaaleihin. Hän mietti ehdolle asettumista todella kauan ennen kuin antoi suostuksensa. Viljanen valittiin valtuustoon, jossa hän istuu parhaillaan jo neljättä kautta.

– Ehdolle lähteminen ei ole kaduttanut. Nämä ovat olleet ihan hienoja aikoja. Toki välillä tulee eteen sellaistakin, mikä ei ole niin hienoa, mutta se kuuluu tähän päätöksentekoon. Ei aina voi voittaa eikä onnistua.

Viljanen ei ole teknisessä luottamuselimessä ensimmäistä kertaa. Ensimmäisellä valtuustokaudellaan hänet valittiin silloiseen tekniseen lautakuntaan. Hän on myös toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Viljanen on ollut lisäksi kaksi kautta Terveyskodin hallituksessa.

– Uskon, että lautakuntajäsenyyden kautta kulkenut reitti kuntapäättäjäksi on ollut hyvä. Tässä on nähnyt koko päätöksentekoprosessin.

Tekninen toimen alle kuuluvat muun muassa kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpito sekä teiden kunnosta huolehtiminen.

– Valiokunnan listalla on usein esimerkiksi erilaisia rakennusten korjaushankkeisiin liittyviä kilpailutuksia, koneisto- ja kalustohankintoja sekä tie- ja liikennejärjestelyihin liittyviä asioita. Kaikkineen se on hyvin monipuolista ja käytännönläheistä päätöksentekoa.

Viljanen toteaa, että vaikka tekninen toimi on sivistystoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna pienempi toimiala, se on monessa mielessä näkyvin.

– Jos esimerkiksi tiet on huonosti aurattu, se näkyy heti.

Teknisen toimen tehtävänä on lisäksi toteuttaa kaupungin isot investoinnit, joita Laitilassa on viime vuosina tehty useita.

– Jos tehdään uusia kouluja tai päiväkoteja, tekninen toimi on projekteissa vetäjänä.

Varppeen koulun peruskorjaus ja kaksi uutta päiväkotirakennusta ovat hyviä esimerkkejä teknistä toimea viime vuosina työllistäneistä isoista projekteista.

– Ja nyt on tapetilla uusi ikäihmisten palvelutalo.

Laitilassa on Viljasen mukaan panostettu vesi- ja viemäriputkistoihin viime vuosina. Kun kaupunki luopui omasta jätevedenkäsittelylaitoksestaan, Laitila ja Uusikaupunki perustivat Vakka-Suomen Veden, joka hoitaa molempien paikkakuntien jätevesien käsittelyn Uudessakaupungissa.

Myös Laitilaa aiemmin vaivannut vesiongelma ratkesi, kun Laitilaan saatiin pohjavettä Hinnerjoen kautta Säkylästä.

– Laitilalla oli omia pumppaamoita, mutta vedenlaatu ei ollut paras mahdollinen. Tällä hetkellä Laitilaan saadaan hyvää pohjavettä Säkylästä.

Viime vuosina teknisessä toimessa on kiinnitetty erityistä huomiota kiinteistöihin, joiden korjausvelkaa on pyritty pienentämään ja toisaalta tarpeettomia rakennusksia on asetettu myyntiin. Viljasen mukaan kiinteistöjen kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota, jotteivät vahingot pääsisi liian suuriksi.

Näin kävi esimerkiksi Heinikkalan navetan kohdalla. Alunperin rakennuksen kunnostamiseen arvioitiin tarvittavan 30 000 euroa. Kunnostustöiden loppusumma kipusi vuosien varrella 55 000 euroon, kun korjaustöille esitettyä määräraha vuosi vuoden jälkeen poistettiin talousarviosta.

– Kun rakennuksia korjattaisiin ajallaan, ne eivät pääsisi niin huonoon kuntoon.

Viime aikoina Kasitien risteyssuunnitelmat ovat työllistäneet teknisessä toimessa, joka vastaa myös kaavoituksesta. Risteyshankkeen viivästyminen on Viljasen mukaan puhuttanut myös valiokunnassa, mutta valiokunta ei voi sen edistymiseen vaikuttaa.

– Kun tästä on juteltu, on todettu, että kyllä Satakunnan alueen kansanedustajat hoitavat paljon paremmin kotiseutunsa asioita kuin Varsinais-Suomen edustajat, Viljanen huomauttaa.

Hän viittaa Eurajoella viime vuonna aloitettuun 31 miljoonan euron risteysurakkaan, jolle myönnettiin rahoitus vaikka Laitilan risteyshankkeelle ei rahaa liiennyt.

– Viime vuonna sanottiin, että tämä on Varsinais-Suomen kärkihanke ja nyt vain odotellaan, että rahaa tulee. Ei se niin mennytkään. Varsinais-Suomen edunvalvonta ei toimi tänne Laitilaan asti. Se on sitä politiikkaa.

Vaikka Viljanen on ollut kuntapäättäjänä yli viisitoista vuotta, hän ei pidä itseään poliitikkona.

– Karsastan kuntatasolla sitä politiikko-sanaa. Minun mielestäni kuntatasolla pitäisi hoitaa kunnan ja kuntalaisten asioita ja jättää politikoiminen pois. Tämä mielestäni toteutuukin Laitilassa melko hyvin. Toki välillä politikointi nostaa päätään.

Viljanen viljelee kesäisin pääasiassa mansikoita ja talvikaudella hän tekee remontointihommia. Hän asuu edelleen synnyinseudullaan Untamalassa, jota hän kuvailee sivistyksen kehdoksi. Kotipaikkakuntansa Laitilan hyviksi puoliksi Viljanen nimeää hyvät peruspalvelut, lyhyet etäisyydet naapurikaupunkeihin, lukuisat järvet ja uimarannat.

– Mikään kunta ei tietenkään ole sellainen, ettei mitään puutetta olisi, mutta Laitilan sijainti on äärettömän hyvässä paikassa, jos asiaa ajattelee yritystoiminnan kannalta.

Matti Viljanen

  • Ikä 60v
  • Perhe: Vaimo ja 1 ja 8 vuoden ikäiset pojat .
  • Työ: kesäisin maanviljelyä ja talvisin remontointitöitä.
  • Harrastukset: Sulkapalloilua talvisin.

Tekninen valiokunta

  • Vastaa muun muassa teknisen toimen hallinnosta, yhdyskuntatekniikasta, vesi-, viemäri- ja energiahuollosta ja kunnan kiinteistöistä.
  • Valiokunnassa on yhdeksän jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
  • Valiokunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

Huolta herättää kasvava työvoimapula

 

Mikä Laitilassa on erityisen hyvällä mallilla?

– Esimerkiksi kasvavat yritykset, riittävät peruspalvelut, uudet päiväkodit ja koulut.

Entä mikä vastaavasti sinua huolettaa?

– Kasvava työvoimapula ja toisaalta työelämästä pois tippuneiden kasvava määrä.