Investointeja tehtiin viime vuonna selvästi suunniteltua vähemmän, suurin yksittäinen hanke oli Varppeen yläkoulun ja lukion kellarikerroksen 1,4 miljoonan euron remontti.
Vuoden 2021 talousarviokirjassa kaupungin tilikauden tuloksen odotettiin painuvan 387 000 euroa miinukselle, mutta valmistunut tilinpäätös osoittaa tuloksen muodostuneen lopulta 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Se tarkoittaa, että kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä nousi 7 miljoonaan euroon.
Niin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus kuin koronakriisikin ovat heittäneet viime vuosina omat epävarmuutta aiheuttavat varjonsa kuntatalouden ylle. Vakautta ei ole valitettavasti näköpiirissä vieläkään; esimerkiksi koronapandemia vaikuttaa edelleen, ja Venäjän huhtikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan tarkoittaa paitsi inhimillistä kärsimystä ja hätää, myös vaikeasti ennustettavia ja epävakaita talousnäkymiä. Laitilaankin on saapunut jo satoja sotaa pakenevia ukrainalaisia.
VAIKKA KORONAKRIISI on ollut myös taloudellinen kriisi, niin kunnat ovat selvinneet sen synnyttämistä taloushaasteista hyvin, kiitos valtion avokätisten koronatukien. Vuonna 2020 Laitilan saaman koronatuen vaikuttavuus oli reilut 5 miljoonaa euroa. Laitila tekikin 2,9 miljoonan euron ylijäämän, vaikka talousarvion perusteella odotettiin 240 000 euron alijäämää.
Myös vuosi 2021 oli Laitilassa taloudellisesti vakaa, ja koronatukien rooli oli edelleen tuntuva.
– Koronatuet kuittasivat koronan aiheuttamat tulonmenetykset ja lisäkulut, Laitilan talousjohtaja Marika Silvennoinen kertoo.
Laitilalle on maksettu viime vuoteen kohdistuvia koronatukia 1,5 miljoonaa euroa ja vielä arvioidaan tulevan noin 400 000 euroa.
PIENI VUOSIKATE on aiheuttanut Laitilassa huolta viime vuosina, sillä se ei ole riittänyt poistojen ja investointien kattamiseen. Suuri osa investoinneista on jouduttu Laitilassa toteuttamaan lainarahalla.
“vuosikate riittää kattamaan investoinnit ja poistot, mikä on tavoiteltu ja hieno tilanne.”
Viime vuoden vuosikate muodostui 4,9 miljoonan euron suuruiseksi ja se on 2,4 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa uskallettiin arvioida. Samalla se on kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa huonompi kuin vuoden 2020 vuosikate.
– Vuoden 2021 vuosikate riittää kuitenkin kattamaan investoinnit ja poistot, mikä on tavoiteltu ja hieno tilanne, Silvennoinen summaa tyytyväisenä.
Vuosikatteen suuruus kertoo, onko tulorahoitus riittävää ja tavoite on, että se vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Vuosikate tarkoittaa tulorahoitusta, joka jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
VIIME VUONNA lainakanta pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Vuoden 2021 päättyessä Laitilalla oli korollista lainaa 27,5 miljoonaa euroa eli asukaskohtainen lainamäärä oli 3 250 euroa.
– Kaupunki ei nostanut vuoden 2021 aikana uutta pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 2 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisten lainojen määrä nousi 2,1 miljoonalla eurolla.
Lainakanta kasvoi siis 100 000 eurolla. Laitilassa varauduttiin huomattavasti suurempaan velan ottoon, sillä talousarviossa lainakannan ennakoitiin kasvavan vuonna 2021 reiluun 35 miljoonaan euroon.
INVESTOINTEJA Laitilassa tehtiin viime vuonna selvästi edellisvuotta vähemmän ja ne jäivät myös talousarviossa arvioitua selvästi vähäisemmiksi. Investointimenot olivat noin 4,4 miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 5,6 miljoonan euron investointimenoihin.
– Vuonna 2021 investointeja tehtiin noin 2,3 miljoonalla eurolla vähemmän kuin edellisvuonna 2020.
“Kaupunki ei nostanut vuoden 2021 aikana uutta pitkäaikaista lainaa.”
Viime vuoden suurimmat yksittäiset investointimenot olivat Varppeen yläkoulun ja lukion kellarikerroksen noin 1,4 miljoonan euron sisäilma- ja peruskorjaus sekä kaupungintalon ilmanvaihdon ja valaistuksen uusiminen, joka haukkasi investointibudjetista noin 750 000 euroa.
– Kuvaavaa on, että kun investoinnit laskivat kunnissa valtakunnallisesti vertailtuna 8,6 prosenttia, Laitilassa laskua oli 33,9 prosenttia, vertaa talousjohtaja Marika Silvennoinen.
VEROTULOJEN kokonaispotti oli Laitilassa viime vuonna 31,9 miljoonaa, mikä on 0,9 miljoonaa euroa edellisvuotta muhkeampi. Kokonaiskertymää kasvatti erityisesti Laitilalle maksettu osuus yhteisöveroista, joka oli miljoona euroa suurempi kuin edellisvuonna.
Valtionosuuksia Laitila sai 23,6 miljoonaa eli reilut 400 000 euroa edellisvuotta vähemmän.
– Nyt muutoksena oli se, että koronatuki ei ollut valtionosuutta vaan avustusmuotoista.
“Koronatuet kuittasivat koronan aiheuttamat tulonmenetykset ja lisäkulut.”
TOIMINTATUOTOT ovat kasvaneet yli 2 miljoonalla eurolla tilinpäätöksestä 2020.
– Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta reilulla viidenneksellä. Kasvu selittyy pääosin valtion maksamilla korona-avustuksilla.
Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,6 prosentilla. Ylitys johtuu pääosin henkilöstökuluista ja palvelun ostoista. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 2,2 miljoonalla eurolla ja palvelujen ostot 0,8 miljoonalla.
– Esimerkiksi lastensuojelunlaitossijoitusten määrän kasvu ja päihdehoidon lisääntynyt tarve ovat kasvattaneet kuluja perhepalveluissa.
Silvennoinen kertoo myös esimerkiksi perusopetuksen henkilöstökulujen ylittyneen poikkeusajan poissaolojen ja sijaisjärjestelyjen vuoksi. Yläkoulun palveluiden ostot ovat ylittyneet vaativan erityisen tuen opetuksen järjestelyistä muun muassa lastenhuollon yksiköissä.
– Valtakunnallisesti ulkoiset toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 6,1 prosenttia ja Laitilassa ne kasvoivat 5,8 prosenttia, talousjohtaja Marika Silvennoinen vertaa.
Kehittämistyötä koronan varjossa
Koronapandemia loi varjonsa viime vuonna yhteiskunnan eri toimintoihin ja koronakriisi näkyi enemmän tai vähemmän myös kaupungin kaikilla toimialoilla. Laitilan talousjohtaja Marika Silvennoinen on tyytyväinen siihen, miten monipuolisesti toimialat ovat päättyneellä tilikaudella pystyneet kehittämään toimintaansa.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on kehitetty etävastaanottomallia, aloitettu kotihoidon kuntouttava arviointijakso ja DigiHoiva -pilotti.
Kaupunkilaiset ovat löytäneet hyvin teknisen toimen kunnostusvastuulla olleeseen Sirpunpuistoon, jonka kunnostuskuluihin osallistui myös Ely-keskus. Puiston avajaisia vietettiin viime marraskuussa, ja liikuntatoimi huolehti puistoon talvikaudella hyvät puitteet niin hiihtäjille kuin jalan reippailijoillekin.
Varhaiskasvatuksessa puolestaan päästiin aloittamaan vuosien ajan suunniteltu avoin päiväkotitoiminta. Merkittävä muutos on ollut sivistystoimessa ollut sekin, että Laitila valittiin satunnaisotannalla kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnaksi vuosiksi 2021–2024.
Laitila ryhtyi viime vuonna vahvistamaan myös omaa talousyksikköään ja palkkasi sekä hallintojohtajan että talousjohtajan, aiemman talous- ja hallintojohtajan sijaan. Talouspalvelut siirtyivät myös erilliseksi yksiköksi, jota johtaa talousjohtaja suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Muutokseen liittyy sekin, että monia aiemmin ostopalveluina hankittuja toimintoja, kuten palkanlaskenta ja kirjanpito, alettiin palauttaa kaupungin omaksi työksi.
Laitilan tilinpäätös 2021
- Tilikauden tulos: 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen
- Verotulot: 31,9 miljoonaa euroa
- Valtionosuudet: 23,6 miljoonaa euroa
- Vuosikate: 4,9 miljoonaa euroa
- Toimintakulut: 61,7 miljoonaa euroa
- Investoinnit: 4,4
- Lainakanta: 27,5 miljoonaa euroa
- Veroprosentti: 20,75