Lammastuotanto elää murrosvaihetta – Karitsanlihalle on kysyntää keväällä, eniten sitä on tarjolla syksyllä

0
Suomalaiset kuluttavat lampaanlihaa enemmän kuin sitä kotimaassa tuotetaan. Arkistokuva: Jane Iltanen

Suomalaiset kuluttavat lampaanlihaa vuositasolla enemmän kuin sitä kotimaassa tuotetaan, Proagriasta kerrotaan. Karitsanlihassa omavaraisuusaste on noin 60 prosenttia ja muussa lampaanlihassa noin 24 prosenttia.

Kotimaisen tuotannon huiput ovat perinteisesti sijoittuneet maaliskuulle ja loka–marraskuulle, kun kysyntää on puolestaan eniten kevättalvella. Viimeisen parin vuoden aikana on ollut nähtävissä lisäystä karitsanlihan määrässä keväällä Suomen lammasosuuskunnan tilastojen perusteella. Tuottajat ovat reagoineet markkinoiden tarpeeseen.

Uuhet tiinehtyvät luontaisesti parhaiten syksyllä, karitsoivat keväällä ja karitsat kasvavat laiduntaen teurastukseen asti. Sen seurauksena kauppojen liha-altaat alkavat täyttyä grillauskauden loppupuolella, ja lihaa on tarjolla myös suoramyyntipisteissä ja -ketjuissa enemmän.

Keväällä pääsiäisen aikaan karitsanlihan kysyntä on kuitenkin suhteellisesti muita vuodenaikoja suurempaa. Tuore kotimainen karitsanliha huhtikuussa saadaan syksyllä syntyneistä karitsoista. Talvikaudella karitsat kasvatetaan sisätiloissa, jossa ne ruokitaan väkirehulla ja edellisenä kesänä korjatulla karkearehulla. Laidunkauden ulkopuolella karitsanlihan tuotantokustannus on luonnollisesti suurempi.

Karitsanlihan matala hinta yhdistettynä CAP-kausien vaihtumisen aiheuttamaan epävarmuuteen ovat saaneet lampurit viime vuosien aikana painottamaan lihan ohella muita tuotteita, kuten maisemanhoitopalveluja. Osa lammastiloista on lopettanut erityisesti kustannusten nousun vuoksi.

Luken tilastojen mukaan karitsoineiden uuhien määrä on vähentynyt kahdessa vuodessa noin kymmenen prosenttia ja tilojen määrä seitsemän prosenttia. Tasaisempi ympärivuotinen karitsanlihantuotanto olisi sekä kuluttajan, teurastamon että tuottajan etu.

Teurastamojen maksama hinta on noussut jopa 30 prosenttia lähivuosien aikana, osin lammasosuuskunnan ja tuottajaorganisaatioiden määrätietoisen työn tuloksena. Se on positiivinen signaali tuotantoaan optimoivalle lammastilalle. Hinnannousu kattaa osan nousseista kustannuksista. Nyt kuitenkin tuotantopanosten saatavuus ja kustannusten voimakas nousu uhkaa alkutuotannon kannattavuutta ennenkokemattomalla tavalla.