Äänessä on monenlaista sirkuttajaa. Pehmeämmän linnunlaulun yli kiirii kurkien huuto. Linnut tunnetusti viihtyvät Laitilan, Pyhärannan ja Rauman rajamailla sijaitsevalla Otajärvellä.

Luontoretkeilijän ei kuitenkaan kannata Otajärven lintutornin paikalle mennä, ainakaan näin kevättulvien aikaan. Parkkipaikalle pääsee autolla hyvin, mutta pitkospuut ovat paikoin lahonneet ja kevään tulvavesi on noussut pitkältä matkalta pitkospuiden päälle. Saapas uppoaa syvimmillään parikymmentä senttiä veden alle liukkaalle lankulle. Osa pitkospuista on irronnut kiinnityksistään ja kelluu veden pinnalla.

(JUTTU JATKUU VIDEON JÄLKEEN)

Pitkos-polulla on myös uudehko silta, mutta senkin ylitys on jännittävää. Silta ei nimittäin ole missään kiinni. Todennäköisesti tulvavedet ovat irrottaneet sillan kiinnitykset. Silta on hieman toisella kyljellään ja painuu kävelijän painosta veden alle.

Vesiseikkailun selvittänyttä luontomatkailijaa perille pääsy ei palkitse. Entisen lintutornin alue on rajattu puolustusvoimien keltaisella nauhalla: Pääsy kielletty. Itse tornista on enää jäljellä pari betonikasaa ja kasa puumuhjua.

– Torni oli mennyt entistä huonompaan kuntoon. Katsoimme, että kunnostaminen ei ole enää helppoa tai järkevää, joten poistimme asiakasturvallisuusriskin. Tosin varaus on olemassa, että uusi torni voi sinne nousta, kertoo kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho Metsähallituksesta.

(JUTTU JATKUU VIDEON JÄLKEEN)

Aiheesta on Riihiahon mukaan käyty alustavia keskusteluja.

– Tässä yhdistykset ja Ravakka miettivät kunnostusta ja rahoitusta ja me olemme maanomistajan roolissa.

Metsähallitus asetti Otajärven lintutornin käyttökieltoon jo vuonna 2017, mutta pari vuotta sen jälkeen uutisoitiin, että Metsähallitus, Rauman Seudun Lintuharrastajat sekä Luonnonsuojeluliitto Rauman Seutu solmivat kummisopimuksen tornin kunnostamisesta.

– Se kunnostustyö ei sitten lähtenyt edistymään. Meillä ei itsellä ole aktiivista suunnitelmaa tornin pystyttämiseksi, mutta mahdollisen yhteistyökuvion kautta sitä voidaan lähteä edistämään.

Puolustusvoimat kaatoi lintutornin maaliskuussa räjäyttämällä. Tornin jalat olivat pehmeät sisältä, joten sinne ei voinut enää kiivetä. Jalkojen sahaaminen ei olisi ollut turvallista.

– Puolustusvoimat hoiti tornin kaatamisen turvallisesti kyljelleen, jotta se oli turvallista purkaa.

Purkutyön hoitivat vangit, joita Metsähallitus työllistää monissa kohteissaan.

– Huittisten vankilan avolaitosvangit hoitivat homman työnohjaajan ohjauksessa.

Nuuskin kylässä sijaitseva lintulava on käyttökunnossa, mutta sen vieressä sijaitseva, Otajärvestä kertova luontotupa on terassilaudoitukseltaan laho. Sisälle kuitenkin pääsee.

– Luontotupa on auki, mutta sen infosisältöä ei ole aktiivisesti ylläpidetty, Riihiaho kertoo.

Nyt purettu torni rakennettiin vuonna 1998. Riihiahon mukaan Otajärven lintutornin rakentaminen on perua ajalta, kun Metsähallituksen ajatuksena oli hajauttaa kohteitaan.

– Nyt on enemmän sellainen keskittämisajatus, että panostetaan suurien kävijämäärien kohteisiin kuten kansallispuistoihin. Niissä laitetaan palvelut tip, top.

Metsähallituksessa Otajärven kaltaiset kohteet nähdään enemmän paikallisina lähivirkistyskohteina. Metsähallitus omistaa myös Nuuskissa sijaitsevan luontotuvan ja lintulavan. Metsähallitus tekisi mielellään yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa.

– Jos kiinnostusta löytyy, niin mietitään eri yhteistyövaihtoehtoja. Kohde voidaan vuokrata tai tehdä matalamman kynnyksen kummi-sopimuksia, jolloin vastuu asiakasturvallisuudesta jää meille.

Otajärven lintutornille johtava kyltti on poistettu Ihodentien varresta. Riihiahon mukaan paikalle saa kuitenkin mennä.

Rauman Seudun Lintuharrastajien into kaatui paperihommiin

Rauman Seudun Lintuharrastajat kävivät vuosi sitten Metsähallituksen kanssa neuvotteluja lintutornin kunnostamisesta, yhdistyksen puheenjohtaja Petri Varjonen kertoo.

– Ravakka olisi luvannut rahoituksen, mutta homma kaatui siihen, että pienellä yhdistyksellä ei ole resursseja pyörittää näin isoa EU-rahoitteista hanketta.

Varjosen mukaan heiltä olisi löytynyt talkoovoimaa, mutta paperitöihin ei löydy tekijää.

Petri Varjosen mukaan Otajärvestä tekee erityisen kiinnostavan sen monipuolisuus. Järvi on toisesta päästä rehevä ja toisesta karu. Otajärveltä löytyy siis erilaisissa ympäristöissä viihtyviä lintulajeja.

Kysyn Varjoselta, että onko järkeä, että Otajärvellä on lähekkäin kaksi lintujen tarkkailupaikkaa, nyt purettu lintutorni ja lintulava?

– Lava aukenee avoveteen, kun taas torni ruovikon reunaan. Kun nuorena kävin Otajärven lintutornilla, niin se oli lampareinen ruovikkoalue. Vuosien saatossa vesialueet ovat rehevöityneet umpeen. Nyt torni on ollut vähän turha, ainakin vesilintuja ajatellen.

Luontoon.fi -sivuston mukaan Otajärvi on maamme parhaimpia lintujärviä.

– Järvi on viime vuosikymmenissä rehevöitynyt ja menettänyt statustaan. Mutta nyt kun sitä ennallistetaan, tulee järvi varmaan saamaan sitä taas takaisin.

Varjonen viittaa Ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaan, jossa Otajärvi on mukana.

Petri Varjosen mukaan luontokohteet ja -harrastukset ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja.

– Monissa luontokohteissa on ruuhkaan asti ihmisiä.

Hän toivoo päättäjiltä korvamerkittyä rahaa myös pienempiin luontokohteisiin.

Helmi-ohjelman kautta vahvistetaan  vesilintukantoja: ”Toivotaan, että Otajärvi saadaan entiseen kukoistukseen”

Helmi-ohjelmassa pyritään vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. Ohjelman yhtenä teemana on uhanalaisten ja taantuneiden vesi- ja rantalintukantoja vahvistaminen lintuvesiä ja -kosteikkoja kunnostamalla.

– Otajärvellä mittailtiin viime vuonna veden korkeuksia. Nyt tarkastellaan alueella olevaa pohjapatoa, että onko siinä mahdollisesti korjaustarvetta, lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo.

Järven pohjoisosiin on suunniteltu ruoppauksia, joiden avulla veden virtausta ja vesialaa lisätään. Ruoppaus vaatii aluehallintoviraston luvan, joten Yli-Renko laskeskelee töihin päästävän aikaisintaan 2023–2024 talvella.

Otajärven lintutornin katoaminen maisemasta on huomioitu myös ely-keskuksessa.

– Rahoitusta tarvittaisiin näihin virkistyskäyttörakenteisiinkin. Meille se olisi olennaista, jotta pystyttäisiin linnustolaskentaa tekemään ja seuraamaan järven kunnostuksen vaikutuksia.

Maria Yli-Rengon mukaan Otajärvi on edelleen Lounais-Suomen parhaita lintuvesiä.

– Kyllä siellä sitä lajistoa edelleen on.

Yli-Renko kertoo alueella olevan käynnissä myös muita hankkeita. Otajärvellä pyritään turvaamaan lintujen poikastuotantoa.

– Metsähallituksen alaisuudessa alueella tehdään vieraspetojen tehopyyntiä. Turun yliopisto tekee tutkimusta siihen liittyen. Toivotaan, että Otajärvi saadaan entiseen kukoistukseen.