Martikainen sai aluevaltuustolta vahvan tuen – Uusi hyvinvointijohtaja arvioi hyvinvointialueen palveluverkon uudistuvan viiden vuoden kuluessa

0
Tuomo Martikainen vertasi hyvinvointialueen rakentamista veneiden vesillelaskuun.

Aluevaltuusto teki kaksi kautensa merkittävintä ratkaisua keskiviikkoiltana. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueelle organisaation. Illan kiinnostavin ratkaisu oli kuitenkin Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajan valinta. Aluehallitus esitti yksimielisesti hyvinvointialueen johtajan virkaan DI, MBA Tarmo Martikaista , joka on työskennellyt vuodesta 2019 alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajana.

Myös aluevaltuusto antoi vahvan tuen Martikaisen valinnalle. Ainoa soraääni keskustelussa oli Niklas Guseffin (r.) puheenvuorossa. Hän kritisoi vielä sitä, ettei hyvinvointijohtajalle asetettu selkeää kielivaatimusta. Guseff kuitenkin toivotti tervetulleeksi Martikaisen Varsinais-Suomeen.

Kaikki muut puheenvuorot olivat silkkaa suitsutusta.

– Tästä alkaa tulla kuin herätysliike, mutta jos kerrankin Varsinais-Suomessa voidaan olla näin yksimielisiä, niin iloitaan siitä, Nina Söderlund (vas.) vitsaili aluevaltuuston hurmoksellista tunnelmaa.

Myös Söderlund yltyi kehumaan Martikaista. Hän kertoi olleensa useissa johtajarekryissä mukana:

– Martikainen on kaikkein avoin johtaja, jonka olen tavannut. Hän antoi jopa puhelinnumeronsa meille kaikille viiden minuutin sisällä, hän naurahti.

Valintatoimikunnan jäseniin oli vaikuttanut suuresti myös Martikaisen asiantuntemus ja perehtyneisyys. Janina Andersson (vihr.) kehui Martikaisen näkemyksellisyyttä ja kertoi, miten häntä kuunnellessa itsekin viisastui.

Perussuomalaiset ottivat esille hyvinvointijohtajan 17 800 euron palkan, josta on ollut kohua lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Heikki Tamminen (ps.) huomautti, että hyvinvointijohtajan palkka vastaa kuuden hoitajan palkkaa. Hän oli vertaillut palkkatasoa myös nykyisten sairaanhoitopiirien johtajien palkkoihin ja totesi, että hyvinvointijohtajan palkka on kohdillaan.

– Tätä halvemmalla ei pätevää johtajaa saa.

Aluevaltuuston valittua Tarmo Martikaisen yksimielisesti hyvinvointijohtajan tehtävään, myös Martikainen itse piti puheenvuoron valtuustossa.

– Nyt näyttää siltä, että on 27 venettä rannalla ja kaikki veneet ovat erilaisia. Veneet pitäisi laskea vesille 1.1.2023 ja toive on, ettei yksikään niistä uppoa. Seuraava vaihe on, että saadaan veneitten kokat samaan suuntaan.

– Olisivatko veneet samanlaisia, minkäkokoisia moottoreita niissä olisi, että niistä saataisiin yhdenmukaisia. Tähän menee viisi vuotta, tehtävää on todella paljon, hän kuvaili hyvinvointialueen palveluverkoston rakentamista.

Lopuksi Martikainen vakuutti, että yhdessä hyvinvointialueen rakentamisesta selvitään.

Teija Uitto

Hyvinvointialueelle kaavailtiin aluksi organisaatiota, joka perustuisi ikäkaarimalliin. Aluevaltuuston viime kokouksessa suunnitelma sai osakseen kuitenkin paljon kritiikkiä. Kokouksen jälkeisissä neuvotteluissa syntyi kompromissiratkaisu, jonka aluevaltuusto hyväksyi nyt yksimielisesti.

Varsinaisia lautakuntia on neljä: ikääntyneiden palvelulautakunta, sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta, Tyks ja sairaalapalvelulautakunta sekä pelastuslautakunta. Niiden lisäksi päätettiin perustaa järjestämisjaosto sekä henkilöstöjaosto.

Sofia Virta (vihr.) ilmaisi kokouksessa pettymyksensä, ettei lasten ja nuorten palvelut saaneet omaa lautakuntaa. Li Andersson (vihr.) vastasi tähän, ettei hyvinvointialueen lapsiystävällisyys ole kiinni organisaatiomallista, vaan niistä ratkaisuista, joita tehdään.