Pääsiäiseen kuuluvat erottamattomasti pääsiäismunat – Fazerin Laitilan tehtaalla valmistettiin suklaatäytteisiä munia ja konvehteja

0

Hanna Hyttinen

Makeishyllyt notkuvat jos jonkinlaisista suklaamunista, ja onpa joukossa pupuja ja tipujakin, mutta mitä tekemistä makeismunilla on pääsiäisen vieton kanssa?`

Kananmuna symboloi uutta syntymää ja hedelmällisyyttä. Se on vuosituhansia vanha kevään viettoon liittyvä symboli, jonka kristinusko sittemmin lainasi pääsiäistraditioonsa.

Suklaamunien historia on paljon lyhyempi. Niillä on herkuteltu vasta noin parisataa vuotta. Ensimmäiset munat tehtiin tummasta suklaasta. Ne olivat nykyisiin maitosuklaamuniin verrattuna kitkerämmän makuisia.

Suomeen suklaamunat toi Karl Fazer 1890-luvulla. Fazer sai vaikutteita munaan työmatkallaan Saksassa.

Suklaamunia valmistettiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa Venäjän tsaariperheelle. Mignon-munia saa edelleen kaupoista eikä resepti ole Fazerin mukaan muuttunut miksikään yli sadassa vuodessa.

Laitilassakin on perinteitä suklaamunien tuotantoon. Laitila 1900-luvulla –kirjan mukaan vuonna 1986 toimintansa aloittaneella Fazerin Laitilan tehtaalla valmistettiin suklaatäytteisiä munia ja konvehteja. Vuosituhannen vaihteen tietämillä toimintansa lopettaneelta Laitilan suklaatehtaalta sai ansionsa enimmillään 50 työntekijää.

Suklaamunien piilottaminen ja etsiminen on lasten huvia ympäri maailmaa. Toisissa maissa munia kätkee pääsiäispupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä asialla arvellaan olevan käki. Saksassa munia kuljettelevat kettu, haikara ja hanhi. Suomessa asialla on tavallisesti pääsiäispupu tai -tipu.

Suomalaisessa virpomisperinteessä suklaamunat ovat myös tyypillinen ”palkka” oven taakse ilmestyvälle noidalle tai kissalle.

Lähteet: Oulun Ylioppilaslehti vuonna 2017, Oulun yliopiston historian dosentti ja yliopistonlehtori Ritva Kylli.

Kirkko ja kaupunki -lehti 31.3.2021

Laitila 1900-luvulla: Kari Alifrosti-Jukka Vehmas