Stuk luokittelee koko Laitilan alueen radonriskialueeksi –  Radonmittauksia suositellaan kaikkiin asuintaloihin

0
Radonmittauksia suositellaan omakotitaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloissa ensimmäiseen kerrokseen.

Säteilyturvakeskus (Stuk) on luokitellut koko Laitilan kunnan alueen sekä Uudenkaupungin postipiirialueet 23500 ja 23600 radonriskialueiksi, joita koskevat säteilylain mukaiset mittausvelvoitteet.

Yleensä oletetaan, että radonriskit koskettavat vain Järvi-Suomea tai maan merkittävimpiä harjualueita. Vakka-Suomessa on kuitenkin laajoja hiekka- ja moreenipohjaisia alueita, minkä vuoksi alueen radonriskit ovat laajalla alueella korkeampia kuin esimerkiksi Raumalla.

Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Tuukka Turtiainen suosittelee radonmittauksia kaikkiin asuinrakennuksiin Laitilassa, Uudenkaupungin keskustassa sekä Kalannissa. Suositus perustuu Stukin, Valviran ja sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 käynnistämään kampanjaan, jossa tutkittiin vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköiden radioaktiivisten radonkaasun pitoisuuksia. Selvityksissä kävi ilmi, että Vakka-Suomessa on neljä asumisyksikköä, jossa radonpitoisuus ylittää viitearvot. Kun asumisyksiköissä viitearvot ylittyvät, radonpitoisuus voi olla liian korkea myös muissa asuinrakennuksissa.

Radonmittaus pitäisi tehdä omakotitaloissa, rivitaloissa sekä kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa. Radon mitataan radonmittauspurkilla ja asukas voi tehdä mittauksen helposti itse.

– Mittaus tehdään maanvastaisissa tiloissa. Jos alla on hyvin tuulettuva ryömintätila, eli rossipohja, mittauksia ei tarvitse tehdä, Turtiainen opastaa.

– Radonmittauspurkkien mukana tulee ohjeet. Radonmittauspurkki on kooltaan tulitikkuaskista jääkiekkoon ja sen sisällä on kertakäyttöinen muovifilmi, joka rekisteröi radonin. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta, minkä jälkeen purkki palautetaan laboratorioon, josta se on ostettu. Laboratorio käsittelee muovifilmin, laskee tuloksen ja lähettää sen asiakkaalle.

Stukin verkkosivuilta on tietoa laboratorioista, jotka laskevat radonarvoja.

Pientalon radonkorjaus maksaa Turtiaisen mukaan keskimäärin 3000 euroa. Radonkorjauksessa tasapainotetaan ja tehostetaan ilmanvaihtoa, tiivistetään radonin vuotoreittejä sisäilmaan tai rakennetaan radonimuri.

– Myös näiden eri yhdistelmiä voidaan soveltaa.

Radonissa syöpäriski

Korkea radonpitoisuus asunnossa lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä.

Riski vaatii vuosien asumista tilassa. Lyhytaikainen oleskelu ei johda syöpäriskiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Uudessa asunnossa sisäilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 200 Bq/m3.

 

Asumisyksiköiltä vaaditaan radonremonttia

Stuk, Valvira ja sosiaali- ja terveysministeriö edellyttivät radonpitoisuuksien mittauksia Länsi-Suomen aluehallintoviraston alueella kaikkiaan 50 vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja toimintayksiköiltä.

– Neljässä kohteessa löytyi radonpitoisuus, joka oli suurempi kuin viitearvo, ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Stukista kertoo.

Hän korostaa, että vaikka yksiköissä ovat radonin viitearvot ylittyneet, asukkaat eivät ole joutunut mihinkään akuuttiin vaaraan.

Stuk ei anna julkisuuteen tietoa, mistä asumisyksiköistä on kyse.

– Työpaikkojen radonmittaustulokset ovat julkisia, samoin terveydensuojelulain mukaisten oleskelutilojen radonpitoisuus. Asumisyksiköissä asutaan ja kotien tulokset eivät ole julkisia, niitä suojaa kotirauha, Turtiainen perustelee.

Asumisyksiköiltä vaaditaan radonkorjauksia ja niiden toteuttamista valvovat kunnan terveydensuojelu ja Stuk.