Virta venhettä kantaa, välillä aika vauhdikkaasti – Sirppujoessa oli vettä ja virtausta enemmän kuin Sirppujokilaskussa koskaan

0
Virta toi melojat vauhdikkaasti Laitilasta Kalantiin, vain kolmessa tunnissa, mikä on tunnin verran nopeammin kuin aikaisempina vuosina.

Arto Kanerva

Sirppujokilasku on ollut kevään ohjelmassa vuodesta 1998 lähtien. Jari Kiveinen on ollut mukana melkein joka kerta, yksi vuosi jäi olkapääleikkauksen takia väliin.

– Tehtiin aikoinaan velipojan kanssa kanootit ja pitihän niille käyttöä keksiä. Vanha Sirppujokisoutu tuli mieleen ja perinteitä elvyttääksemme aloitimme tämän Sirppujokilaskun.

Tänä vuonna Sirppujoessa oli vettä enemmän kuin koskaan ennen Sirppujokilaskun historian aikana. Tavallisesti matka Nansion sillan pielestä Kalantiin, Nevavuoren ruukin padolle on kestänyt yli neljä tuntia, mutta tänä vuonna virta vei sen verran vauhdikkaasti, että aikaa kului vain kolme tuntia, vaikka ruoka- ja kahvitauot pidettiin kuten ennenkin.

Ensimmäistä kertaa laskemassa ollut Leena Launonen kertoi matkan menneen todella mukavasti. Mukana matkassa myös Juhani Launonen ja kanoottikoira Reetu.

– Pyhäkosken laskeminen oli hieno kokemus, vaikka alkuun hiukan pelottikin. Lähtöpaikka Nansiossa oli hiukan hankala, mutta onneksi saimme toisilta apua kanootin vesille saamisessa.

Launosten kanootti on hankittu viime kesänä, joten pitihän sille käyttöä löytää. Sirppujokilasku oli lähellä ja tuntui mukavalta paikalta. Leena arvailee, että ensi vuonna tullaan uudelleen.

Yleensä aina on matkan varrella käynyt niin, että kaatuu ja kastelee itsensä oikein kunnolla, Jari Kiveinen muistelee.

– Niin kävi nytkin, kun ensi kertaa mukana ollut Jukka Laurikkala ei ihan ymmärtänyt Hallunkosken voimaa, lopetti melomisen liian aikaisin, ajautui siitä kajakkinsa kanssa poikittain ja sen jälkeen ei ollutkaan muuta vaihtoehtoa kuin kaatuminen. Virtaus oli todella voimakas, välillä tuntui, ettei yhtään tiedä mihin lopulta päätyy.