”Hei, täällä on katkarapuja” – Merentutkimuksessa saattavat sukatkin kastua

0
Merentutkijoilla riitti puuhaa Pyhärannan kirkkorannassa.

Eija Eskola-Buri

Rivakka lounaistuuli puhaltaa tujakasti Pyhärannan kirkkorantaan. Aurinko sentään lämmittää ja ilmassa on kevään tuntua. Miro Badar saapastelee pitkin kivikkoista rantaa ja hihkaisee: täältä tulee merentutkija!

Ikävä kyllä tarmokkaan tutkijan saappaisiin on livahtanut kahluuhommissa vettä, mutta se ei hillitse pojan menoa. Onneksi Rohdaisten koulun opettajat ovat etukäteen pyytäneet lapsia pakkaamaan reppuihinsa vesitutkimuspäivänä varasukat ja niitä löytyy myös opettajien kasseista.

Meri on pyhärantalaislasten elinpiiriä ja maaseudun kasvattien luontosuhde on muutenkin mutkaton. Puhdas Mannervesi ry:n ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen järjestämä teemapäivä avasi Rohdaisten koululaisille uusia näkökulmia heidän kotivesistöönsä Mannerveteen. Päivä oli osa koulun moko-viikkoa (monialainen oppimiskokonaisuus), jonka teemana oli luonto.

Lapset ottivat vesinäytteitä ja tutkivat niitä mikroskoopissa. He mittailivat veden ph-arvoja ja sameutta sekä lämpötilaa ja syvyyttä. Vedessä kahlaaminen ja laiturilla liikkuminen ovat meren rannalla sijaitsevan paikkakunnan lapsille tuttua puuhaa.

”Hei täällä on katkarapu”, huudahtaa Werneri Laaksonen riemuissaan tutkittuaan vesinäytettä. Arvio osuu oikeaksi.

Kaikista löydöistä ei tule yhtä nopeasti selvyyttä. Mikroskoopissa möngertävää vesiöeliötä joku arvelee heinäsirkaksi, toiset nimeävät sen skorpionimadoksi. Meri saa mielikuvituksen liikkeelle.

Jäiden lähteminen ja kevään tulo merkitsevät monelle Rohdaisten koulun oppilaalle ennen kaikkea yhtä asiaa: veneiden vesillelaskua ja kalastuskauden alkamista. Merentutkimuksessa käytettävään luuppiin tutustuva Iina Salmi kertoo lähtevänsä kalaan isän ja isoveljen kanssa.

– Eilenkin oltiin kalastamassa. Sain hauen virvelillä. Äiti teki siitä ruokaa, ja se maistui hyvältä, hän kertoo.

Onni Lehto ja Erik Tähkänen käyvät usein yhdessä kalastamassa. Virvelit, verkot ja katiskat ovat heille tuttuja ja harppuunakin on ollut kokeilussa.

– Siikaa, haukea, lohta, ahventa, Onni luettelee kalasaaliitaan.

Onni kertoo aina perkaavaansa kalat ja hän valmistaa niistä myös ruuan.

– Yleensä paistan kalat pannulla, hän kertoo.

Mieluisa paikka kalastukseen sijaitsee Kukolassa, jossa sijaitseva puro tarjoaa pojille usein varsin runsaitakin saaliita. Reilajärveen laskeutuvassa purossa viihtyvät ahvenet uivat haaveihin ja pojat kuljettavat kalat kotiin polkupyörillään.

Vesiensuojeluyhdistys ry:n projektityöntekijä Pasi Salmi oli ilahtunut lasten innostuksesta. Hän on nähnyt työssään lapsia, jotka pelkäävät kulkea luonnossa. Hän painottaa, että kiinnostus mereen metsiin, kasveihin ja eläimiin ei synny pakottamalla.

Salmi kertoo saaneensa itse kipinän luonnossa olemiseen ja sen tutkimukseen äidinäidiltään. Ammatinvalintakin oli hänelle jo nelivuotiaana selvä.

– Olin vastannut kysyjälle, että minusta tulee isona luonnontieteen proffa, vesien suojelyn hyväksi ammatikseen työtä tekevä mies hymähtää.

Salmen mukaan luonnossa liikkuvat lapset ovat kilttejä. Lapsuuden luontoelämykset jättävät jäljen ja innostuksen pitää huolta luonnosta ja vesistöistä.

Hän muistuttaa, että luontoyhteyden merkitys on tärkeää myös aikuisille. Ympäristötietouden jakaminen on tärkeää, sillä monenlaiset ennakkoluulot ovat Salmen mukaan tiukassa. Hän nostaa esimerkiksi koululaisten kasvisruokapäivät, jotka herättävät vielä usein aikuisissa vastustusta.

Puhdas Mannervesi ry:n hallituksen jäsen Sinikka Pirttinokka kysyy merentutkijoilta, mitä he haluaisivat elokuussa järjestettävän teemapäivän ohjelmaksi.

– Kalanperkausta, vastaa Onni Lehto.

Pirttinokalle selviää pian, että Onni kyllä hallitsee kyllä itse kalanperkauksen. Opettajaksi hän ei silti aio ryhtyä, sillä siinä hommassa hän sanoo olevansa huono. Pirttinokka vihjaa, että elokuun teemapäivänä saatetaan siirtyä rannalta merelle ja silloin voi olla tilaisuus jopa sukeltaa pinnan alle.

Toukokuun alkupuolella merivesi ei vielä houkutellut uintireissulle. Meriveden lämpötilaksi Rohdaisten koululaiset mittasivat 10. toukokuuta seitsemän astetta.