Jenni Teräväisen ja Veeti Kallion Rantatien varrelle avaamassa Kallionkolossa on matkalaisen hyvä levähtää, ja viipyä

0
Jenni Teräväinen tarjoaa virvoketta ja majoitusta ohikulkijoille ja paikallisille. Läheltä löytyy myös muita kohteita kuten Hierkonpolku ja monia

Pyhärannan Hirslahdella puhaltaa raikas merituuli. Puhurit jäävät paksujen hirsien ulkopuolelle Kallionkolon anniskelukaffelassa, jonka myyntitila on rakennettu entiseen karjasuojaan. Siellä hääräilee Kallionkolon emäntä Jenni Teräväinen .

Myyntitilan alimmat hirret ovat uusia, ylempänä olevat kirveellä veistettyjä. Ne ovat pitäneet vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja päivänpaisteet ja myrskyt loitolla.

Kunnioituksella Teräväinen hirsirakennuksiin suhtautuukin.

– Nämä rakennukset olivat täällä meitä ennen ja ovat vielä kauan meidän jälkeemmekin. Ne ovat meillä vain lainassa, huonekalupuusepäksi ja rakennusrestaurointia opiskellut Jenni Teräväinen kertoo.

Teräväisen perheen kotina toimii keltainen päärakennus, entinen Ylikylän pappila, jonka hirret ovat yli 200 vuotta vanhat. Hirslahteen ne osti laivuri Kustaa Aaltonen , joka pystytti talon nykyiselle paikalleen 1880-luvulla.

Pihapiirin rakennukset seisovat nätisti vieri vieressä umpipihatyyliin. Kaffelan jälkeen tulee kunnostusta odottava kanala, remontoitu mankelhuone, leivintupa ja pihasauna.

– Aikanaan mankelhuoneessa sijaitsi kylän ainoa iso mankeli. Siellä kaikki kävivät mankeloimassa pyykkiään. Nyt se avataan majoittujien käyttöön.

– On mahtavaa päästä mukaan historian jatkumoon.

Pyhärantaan Teräväinen ja Kallio tulivat nimenomaan paikan perässä.

– Minulta loppuivat työt ravintola-alalla. Mietin, mitä oikeasti haluan tehdä.

Kun Teräväinen esitti ajatuksensa kahvila-majoitustoiminnasta miehelleen Veeti Kalliolle , sai hän selvän vastauksen: ”Seuraan sinua minne vaan.”

Eikä laulajan ja näyttelijän urastaan tunnettu Kallio ainoastaan seuraa vaan on yrityksessä vahvasti mukana. Hän kouluttautui hierojaksi, jonkatyöpiste on leivintuvassa.

Haastattelun aikana Kallio puuhailee rakennushommissa. Työn alla on saunaneteisen katto, joka rakennetaan vanhasta ladosta puretuista laudoista.

– Vielä haaveilen lampaista, mehiläisistä ja kanoista, Jenni Teräväinen paljastaa.

Vanhan tilan kunnostajan täytyy kuitenkin olla kärsivällinen. Unelmien toteutus vie aikansa. Tällä hetkellä tilan ainoat nelijalkaiset ovat maalaiskissat Lilli ja Laku.

Rantatie mutkineen ja maalaismiljöömaisemineen on kiireettömästi ajelevien turistien ja kaksipyöräisten suosiossa. Myös paikalliset ja mökkiläiset tykkäävät käydä nauttimassa ”kaffet ja hyvällist.”

– Aivan ihanasti ihmiset löysivät meille, Teräväinen kertoo viime kesästä, jolloin kahvila ensimmäistä kertaa avattiin.

Kallionkolossa on historiaa kunnioittavan ajatustavan mukaan kaikki kierrätettyä: tuolit, pöydät, juomalasit ja ihastuttavat, sirot kahvikupit.

– Kupit ovat pieniä, mutta meillä saa santsata.

Kaikki tarjoiltavat tehdään itse. Kahvilan erityisherkku on Teräväisen leipoma hapanjuurileipä.

– Paras palaute viime kesänä tuli eräältä naiselta. Hän kauniina kesäpäivänä leipää maistettuaan sanoi, että nyt on sellainen olo kuin jossain Kreikassa olisi.