Kodjalan kirkkotutkimus jatkuu

0
Tutkimusalueeseen kävi tutustumassa joukko kaupungin, alueellisen vastuumuseon ja median edustajia. Tutkija Jussi Kinnunen (vas.) ja Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki ry:n puheenjohtaja Timo Rantanen (keskellä) kertoivat aiheesta.

Keskiaikaisen kirkonpaikan etsiminen Kodjalan Lukkalanmäellä jatkuu magnetometritutkimuksella. Turun yliopiston geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen pääsi aloittamaan mittaukset tällä viikolla.

Viime syksynä tehdyissä geofysikaalisissa tutkimuksissa Lukkalanmäeltä löytyi viitteitä muinaisesta, kiviperäisestä rakennuksesta. Tutkijan mukaan kyseessä saattavat olla noin vuonna 1550 käytöstä hylätyn Uudenkirkon Kaikkien Pyhien kappelin jäänteet. Kirkko on mahdollisesti rakennettu 1200-luvulla.

Magnetometrilaite vie maaperätutkimukset uudelle tasolle. Sillä pystytään havaitsemaan tarkasti esimerkiksi merkit palamisesta tai lahoamisesta ja sen avulla voidaan löytää vaikkapa rakennusten peruskiviä tai hautoja.

Tutkimusaluetta rajaavasta tiheiköstä on tänä keväänä raivattu esiin hyvin vanhan kiviaidan jäänteitä. Aita kaartuu pihapiirin ympärille ja Kinnusen mukaan olisi luontevaa, että kirkko olisi sijainnut aidan sisäpuolella.

– Aita muistuttaa hyvin paljon Turun Ristimäessä olevaa vastaavaa aitaa, tutkija sanoi.

Magnetometritutkimuksen tulokset valmistunevat loppukesästä.

Suomesta tunnetaan vain harvoja keskiaikaisia kirkkoja tai kappeleita. Jos Kodjalan kirkon olemassaolo varmistuu ja siitä saadaan lisätietoa, tulokset olisivat merkittävä lisä historiankirjoitukseen. Seuraava vaihe tutkimuksessa on koekaivausten tekeminen. Se vaatii rahaa ja museoviraston luvan.

Kirkkotutkimuksen taustalla  on Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki- niminen yhdistys joka perustettiin viime vuonna. Tutkimuksen juuret ovat jo vuodessa 2016, kun harrastaja-arkeologit Timo Rantanen, Matti Rauvola ja Reijo Vuorinen kiinnostuivat aiheesta ja päättivät lähteä selvittämään muinaisen kirkon arvoitusta. Sittemmin apuna on ollut joukko alan huippuasiantuntijoita kuten professori Markus Hiekkanen, kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman ja arkeologian professori Visa Immonen. Yhdistyksen johtokuntaan kuuluvat myös kotiseutuneuvos Jukka Vehmas ja Kerttu-Kaarina Lukkala, jonka pihapiirissä oletettu kirkonpaikka sijaitsee.

Tähänastiset tutkimukset on rahoitettu yhdistyksen jäsenmaksuilla sekä yksityisen lahjoituksen turvin. Keväällä yhdistys sai 2000 euron apurahan Uudenkaupungin Suomalaiselta säätiöltä.

1700-luvulta oleva entinen vääpelin virkatalo Lukkala ja sen pihapiiri ovat yksityisaluetta eikä yleisöllä ole sinne pääsyä.