Menevä mies viihtyy juurillaan – ”Laitila on hyvä paikka elää”

0
Jussi Perkkola kuvattiin Patria-killan perinnetilassa, jonka näyttelyssä on esillä paikallisten sotaesineistöä. Edustalla näkyvän nuken päällä on Kustaa Ala-Kailan alkuperäinen sotilaspuku.

Syntyperäinen laitilalainen Jussi Perkkola täyttää ensi viikon torstaina, snellmaninpäivänä 60 vuotta.

– Suomalaiset suurmiehet, Snellman ja minä, tuleva syntymäpäiväsankari naurahtaa.

Suuri Perkkola onkin, pituutta likemmäs kaksi metriä. Huomattavat ovat myös hänen ansionsa luottamustoimissa ja yhdistyksissä.

– 33 vuotta kunnallispolitiikassa riitti. Viime vaaleissa en enää asettunut ehdolle. Se tuli jollain tavalla valmiiksi.

Tekemistä miehellä silti riittää. Jussi Perkkola on kirkkovaltuutettu sekä jäsenenä Laitilan Puhelimen hallituksessa ja Keulan hallintoneuvostossa. Hän soittaa Laitilan soittokunnassa sekä toimii aktiivisesti Laitilan Reservinaliupseereissa, Laitilan rotaryklubissa, Laitilan seudun senioreissa ja Länsi-Laitilan järviseurassa.

– Minulla on niin sosiaalinen luonne, että monessa yritän olla mukana, vaikka välillä sitä miettii, että riittääkö aika kaikkeen.

Joitakin vuosia sitten häntä pyydettiin Laitilan sotaveteraanien hallitukseen.

– Ne on niitä paikkoja, joista ei kieltäydytä.

Isänmaallisuus on lähellä Perkkolan sydäntä. Syntymäpäivähaastattelu tehdään Laitilan Patria-killan perinnetilassa Urheilutalon yläkerrassa. Kilta kerää sota-aikoihin liittyvää esineistöä, jota on esillä näyttelytilassa. Perkkola on killan puheenjohtaja.

Puolustustahto on viime aikoina Ukrainan sodan myötä noussut uuteen arvoon. Perkkolan mukaan Laitilassa ei kuitenkaan ole ollut nähtävillä uusien jäsenten ryntäystä reserviläisiin tai Patria-kiltaan.

– Laitilalaisuudessa nämä arvot ovat aina olleet vahvoja.

Korona-pandemia ja Ukrainan sota ovat Perkkolan mukaan myös tasoittaneet seurakunnan väkikatoa.

– Hädän tullen ihmiset turvautuvat kirkkoon, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja toteaa.

Jussi Perkkola on jo eläkkeellä, koska hän kuuluu ikäluokkaan, joka sai valita noudattaako erityisluokanopettajien vanhaa vai uutta eläkejärjestelmää. Perkkola valitsi vanhan.

– Taidan olla Suomessa viimeisiä erityisluokanopettajia, jotka pääsivät 55-vuotiaana eläkkeelle.

Kappelimäen koulun käytävillä hän on kuitenkin tuttu näky. Opettajan sijaisuuksia hän tekee jatkuvasti.

– Kappelimäessä on loistava työyhteisö. Tykkään työstä. Ehkä se on psykologistakin, että viihtyy, kun töihin meno on oman päätöksen varassa.

Urheilutalo, joka aikoinaan suojeluskunnan taloksi rakennettiin, liittyy Perkkoloiden sukuun. Jussin isän isoisä Johan Arttur Perkkola muutti Laitilaan vuonna 1927, kun hänet valittiin sähköyhtiön johtajaksi. Artturin valintaan vaikutti hänen kokemuksensa Tampereen rykmentin sotilassoittokunnasta. Sähköyhtiön johtajan toimenkuvaan nimittäin kuului johtaa suojeluskunnan soittokuntaa. Artturin perässä seuraavatkin sukupolvet ovat musisoineet.

– Olen neljännen polven soittaja, baritonisti sanoo.

Artturin jalanjäljillä Jussi on mökillään Lukujärvelläkin, jonka rantaan isän isoisä huvilan, Jussilan nimeltään, 30-luvulla rakensi.

– Jussila saa olla paikallaan, mutta siihen naapuritontille rakennamme nyt talviasuttavaa asuntoa.

Jussi Perkkola asuu vaimonsa Mirkun kanssa keskustassa Kylänpäässä. Perheen kolme lasta ovat muuttaneet omilleen. Keskustasta Perkkolat ovat valmiita muuttamaan järvimaisemiin.

– Sinne tulee vesi, sähkö ja valokuitu.

Laitilasta Jussi Perkkola ei ole koskaan tuntenut paloa lähteä pois.

– Laitila on hyvä paikka elää. Täällä on tilaa hengittää, olla ja mennä.

Toiveissa rennot juhlat

Jussi Perkkola pitää syntymäpäiväjuhlat Laitilassa juhlatalo Sirpussa.

– Ei ne mitkään suuret juhlat ole. Pitkään mietimme, mitä tekisimme.

Jussi ja Mirkku Perkkola kuitenkin halusivat, että ihmiset pääsisivät pitkästä aikaa tapaamaan toisiaan.

– Pari vuotta on mennyt, että ihmiset ovat yrittäneet karttaa toisiaan.

Perkkola toivoo, että hänen juhlissaan pääosaan nousee yhdessäolo. Ihmisiä on kuitenkin kutsuttu paikalle liukuvasti iltapäivästä iltaan saakka, jotta tilaan tulee väljyyttä ja jotta isäntäväki ehtii juttelemaan kaikkien kanssa.

Nykyään monissa juhlissa juhlapaikka on usein joku muu kuin oma koti.

– Se on niin helppoa, kun menee toisen tiloihin ja toinen järjestää tarjoilun. Laitilasta saa hyvää palvelua.

Lehdessä julkaistussa syntymäpäiväkutsussa todettiin, että puvun voi jättää kotiin.

– Joku sanoikin, että nämä juhlat ovat minun tyyliin sopivat, tunnetusti shortseissa heti lämpimien kelien tultua viihtyvä Perkkola sanoo.

Tasakymmenien vietto, niin kuin juhliminen muutenkin on vuosikymmenien aikana muuttunut.

– Minäkin muistan, että joskus 50 vuotta täyttänyt oli kauhean vanha. Sitten lahjaksi annettiin ilmapuntari. Nykyään voisi joku ihmetellä, jos sellaisen tuuppaisi käteen.

60 vuotta täyttävä Perkkola tiedostaa eläneensä ainakin yli elämänsä puolivälin. Taaksepäin katsoessaan hän näkee hyvän elämän.

– Ja toivottavasti eteenpäin näkee pitkälle vielä, toivottavasti pystyisi nauttimaan edessä olevista vuosista.

Jussi Perkkola tiedostaa, että niihin mukaviin vuosiin kuuluu väistämättä myös ylämäkiä.

– Ei elämä ole tasaista.