Mikä on heräteostos ja mikä pikavippi? – Ravakka ja TAT järjestivät Varppeen koululla talouskoulutusta

0
Talouskoulutus alkoi tarjoilulla. Ruuasta puhuttiin myös siinä vaiheessa, kun oli kyse nuorten itsenäistymisestä ja mitä kuluja tulee maksettaviksi yksin asuessa.

– Kun mä otin pikavippejä, en tajunnut yhtään, että kun niitä on monta, kuinka paljon maksettavaa niistä kertyy, parikymppinen Essi kertoo videolla.

Essin tarina on aito ja hän kertoo sen Youtube-videolla, joka esitettiin Varppeen yläkoululla osana Leader Ravakan ja TAT Talous ja nuoret -talouskoulutusta. Saliin on kokoontunut parikymmentä 7.–9.-luokkalaista talouskoulutukseen, vaikka koulupäivä on jo ohi. Harva aihe kiinnostaa nuoria niin paljon, että he jäisivät kouluun vielä oppituntien jälkeen.

– Talous ja raha-asiat kiinnostavat. Kun kysyimme meidän Ravakan nuorisotyöryhmältä, mistä aiheista nuoret kaipaisivat koulutusta, talousasiat nousivat esille, kehittämispäällikkö Juuliska Seikola Leader Ravakasta toteaa.

Varppeen koululle taloudesta on kutsuttu puhumaan TATin palveluista asiantuntija Mia Dietrich-Isomaa. Hän aloittaa tilaisuuden näyttämällä videon Essistä, joka on joutunut talousvaikeuksiin.

– Kun mä muutin omaan kotiin, laskuja alkoi tulla: piti maksaa vuokra, sähkö, ruoka, vakuutukset, Essi luettelee videolla.

Nuoret seuraavat Essin tarinaa hiljaisina. Ilmeet muuttuvat synkiksi, kun Essi kysyy videolla: ”Kun et pysty maksamaan niitä laskuja, niin mitä sä teet”.

Tätä harva nuori on miettinyt. Essin tarina saa onnellisen käänteen, kun hän saa apua ja talousvaikeutensa tasapainoon. Videon jälkeen yksi pojista viittaa ja kysyy, mikä on pikavippi. Asia on vielä yläkoululaisille vieras. Juuliska Seikola kysyy nuorilta, ovatko he mielestään saaneet riittävästi talousasioista tietoa. Paristakymmenestä nuoresta vain kolme vastaa myönteisesti.

– Kyselyn mukaan 64 prosenttia opettajista kokee, etteivät nuoret tiedä riittävästi talousasioista, mutta opettajillakaan ei ole riittäviä tietoja opettaa niitä, Mia Dietrich-Isomaa toteaa.

Videon jälkeen hän ohjaa nuoret keskustelemaan omasta kuluttamisestaan. Hän kysyy muun muassa, mitä heräteostoksia nuoret ovat tehneet. Tyttö kertoo omastaan, mutta poika kysyy, mikä heräteostos on.

– Hyvä, että kysyit, Dietrich-Isomaa vastaa ja alkaa selittää, että se on ostos, jota ei ole suunnitellut.

– Esimerkiksi seitsemännellä luokalla ostin superhienot kengät, kun halusin saada lisää kavereita. Tuntemattomatkin tulivat kysymään, että mistä olin ostanut ne kengät.

Dietrich-Isomaa sanoo, että ne tyypit olivat kiinnostuneita hänen kengistään, ei hänestä ihmisenä.

Seuraavaksi mietittiin, mikä on ollut hyvä ostos tai sijoitus. Kun nuoret eivät rohkene vastata mitään, Juuliska Seikola vastaa, että hänen paras ostoksensa on ollut hyvä sänky.

– Se on hyvä esimerkki. Hyvässä sängyssä nukkuu hyvin ja se on terveyden kannalta tärkeää, Dietrich-Isomaa summaa.

Parituntisen talouskoulutuksen aikana nuoret saavat hyviä esimerkkejä järkevästä kuluttamisesta ja rahan käytöstä. Yksi nuorista toivoo, että seuraavaksi puhuttaisiin sijoittamisesta.

 

Nuoret toivovat moposuoraa ja hengailupaikkoja

Leader Ravakka järjesti talouskoulutuksen aluksi nuorille Menti-sovelluksen kautta kyselyn. Kyselyssä nuoret pääsivät kertomaan, mitä he kaipaisivat Laitilaan ja mikä lisäisi heidän hyvinvointiaan.

Nuoret toivoivat Laitilaan lisää hengailupaikkoja ja nuorten tapahtumia. Harrastuspaikkatoiveissa olivat muun muassa moposuora, ampumarata ja keilahalli.

Nuorilta kysyttiin myös, haluavatko he jäädä tai palata asumaan Laitilaan. Yksikään ei vastannut kyllä, valtaosa vastasi ehkä ja kaksi ei.