– Meidän nuorempi isäntä kertoi vasta päivällä, että ministeri on tulossa. Paistoin sitten häthätää munkkeja, tilan emäntä Maija Simula kertoi hymyssä suin illalla, kun ministeri jo istui kahvilla kaupunginjohdon ja tilan vanhemman isännän Samuli Simulan ja nuoremman isännän Juho Simulan kanssa.
Kahvitilaisuuteen osallistuivat myös tilalla työskentelevät ukrainalaiset sekä heidän perheensä, jotka ovat tulleet Keski-Ukrainasta sotaa pakoon.
Ministeri aloitti vierailun kyselemällä ukrainalaisten matkasta Suomeen sekä lasten koulujärjestelyistä. Tulkkina tilaisuudessa toimi Viktoria Hulenko.
– He ovat tulleet eri reittejä, osa bussilla ja osa lentäen, Hulenko tulkkasi ukrainalaisten tarinoita. Se ministerille oli yllätys, että lapset eivät olleetkaan paikallisessa koulussa, vaan osallistuivat Ukrainan etäopetukseen.
– Minkälaista se opetus on? Ovatko opettajatkin jossain muualla kuin Ukrainassa, ministeri kyseli lapsilta.
Maija Simula kertoi, että hän on kannustanut perheitä laittamaan lapset paikalliseen kouluun.
– Mutta kovin äidit toivovat, että pääsevät pian takaisin kotiin.
Keskustelussa kävi ilmi, että ainakin vielä perheitten kodit Ukrainassa ovat edelleen asumiskuntoisia. Venäläisten hyökkäykset eivät ole osuneet Keski-Ukrainaan heidän asuinsijoilleen.
Lapset ujostelivat ministerin kysymyksiä, mutta kun Saarikko kyseli lasten ikää, sormet nousivat terhakkaasti pystyyn. Perheet kertoivat olevansa hyvin tyytyväisiä oleskeluunsa Suomessa. Ministeri kyseli myös tilan isänniltä, miten maatila pärjää nyt, kun osa miehistä on sodassa.
– Meillä on onneksi myös vakinaisia työntekijöitä, mutta kyllä me miehiä lisää tarvitsemme. Kesäkaudella meillä on yleensä 30 työntekijää. Nyt haemme viittä työntekijää lisää Kosovosta, mutta saadaanko sitten luvat, Juho Simula kertoi tilanteesta.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kiitteli Laitilan kaupunginjohtoa niistä ripeistä ja esimerkillisistä toimista, joita Laitilassa on tehty ukrainalaisten vastaanotossa. Hän kertoi halunneensa tulla juuri niiden takia Laitilaan vierailulle.
– Olen seurannut Laitilan vahvaa vastuunkantoa. Tulin tänne oppimaan, mikä olisi viisasta, kun tilanne on uusi, poikkeuksellinen ja nopeasti eteen tullut.
Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kertoi, miten Laitilassa on pyritty järjestämään ukrainalaisperheille mahdollisimman normaali arki. Kaupunki on järjestänyt ja välittänyt asuntoja ja lapset pääsevät päiväkotiin ja kouluun.
Saarikko muistutti, että valtio antoi kehysriihessä muutama viikko sitten sitoumuksensa, että valtio hoitaa kunnille pakolaisuudesta johtuvat kustannukset.
– Tästä varmaan ministeriöillä ja puolueilla voi olla näkemyseroja, mutta itse edustan näkökantaa, että ukrainalaisista tulisi mahdollisimman nopeasti kuntalaisia. Sitä kautta palveluiden tarjoaminen olisi yksinkertaisempaa.
Saarikon mielestä vastaanottokeskusten isoa roolia pitäisi keventää ja siirtyä malliin, jossa kunnat ottaisivat vastuun pakolaisista.
– Tästä halusin nimenomaan keskustella Laitilan kaupunginjohdon kanssa.
Katteluksen lisäksi keskustelussa olivat mukana valtuuston puheenjohtaja Jukka Alkio ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto.
Ukrainalaisten määrästä ei varmuutta
Suomeen on tullut yli 22 000 ukrainalaista. Ukrainalaisten kokonaismäärää Suomessa ei ole tiedossa, kun kaikki eivät rekisteröidy.
Laitilassa ukrainankielisten asukkaiden määrä on arviolta viisi prosenttia. Sodasta on tullut yli 300 ukrainalaista.
Talouden maisema on sumuisa
Teija Uitto
Valmet Automotive ilmoitti perjantaina käynnistävänsä muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on väen vähentäminen Uudenkaupungin autotehtaalla. Sopeutustarve on enimmillään 1 100 työntekijää. Henkilöstösupistusten perusteena on Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus, jonka seurauksena uusien tilausten saanti on vaikeutunut.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko pahoitteli tilannetta ja totesi, että talouden myllerrys on poikkeuksellisen voimakasta.
– Korona supisti kysyntää ja sulki monia asioita, mutta samalla tiesimme, että pandemia on väliaikainen. Nyt Venäjän hyökkäyssota on muuttanut joitain asioita pysyvästi ja maisema on poikkeuksellisen sumuisa. Ennustaminen on nyt tavallistakin vaikeampaa.
Saarikko kuitenkin korosti, että Suomen tilanne voisi olla huonompikin:
– Suomen koko talous ei nojaa Venäjän kauppaan samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä Neuvostoliiton aikana. Se on hyvä asia.
– Toinen hyvä asia on se, että meidän energiariippuvuus Venäjästä ei ole niin syvää kuin vaikkapa Saksalla tai muilla Keski-Euroopan mailla.
Hän kuitenkin totesi samaan hengenvetoon, että Ukrainan sota voi heijastua yksittäisiin yrityksiin hyvinkin ikävällä tavalla.
– Myös energian hintojen heijastusvaikutus vaikkapa maatalouteen on valtavan suuri.
– Toivotaan, että sumu hälvenee ja tilanne kirkastuu.
