Suomalainen syö 200 kananmunaa vuodessa, kananmunajalosteiden määrä kasvaa

0
Matti Nyfors nimitettiin Munaxin toimitusjohtajaksi tammikuussa.

Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Munax on kasvanut kolmen kananmunatuottajan perustamasta kananmunapakkaamosta isoksi kananmunatuotteiden jalostajaksi ja kehittäjäksi, joka työllistää noin 120 työntekijää. Vuoden alusta toimitusjohtajana työskennellyt Matti Nyfors luotsaa yritystä, joka uskaltaa sanoa omistavansa Euroopan moderneimman tuotantolaitoksen.

– Näin on. Olemme investoineet vahvasti laitteisiin ja meillä on käytössä esimerkiksi harvinainen korkeapaineprosessointi munavoin tekemiseen.

Munaxilla on toimipaikkoja Laitilan lisäksi Kustavissa ja Mynämäellä. Kananmunien pakkaaminen ja toimittaminen kauppoihin on edelleen tärkeä osa yrityksen toimintaa, mutta sen rinnalle ovat tulleet esimerkiksi kananmunapohjaiset smoothiet, välipalat ja käyttövalmis munavoi. Oma tuotekehitysyksikkö tekee jatkuvasti työtä uusien tuotteiden eteen. Kananmunat tuotetaan sopimustiloilla keskimäärin alle sadan kilometrin säteellä Laitilasta. Noin viidenkymmenen sopimustuottajan lisäksi yritys on rakentanut kolme omaa kanalaa Krouvinummelle; jokaisessa kotkottaa 80 000 kanaa.

– Sopimustuottajat ovat meille erittäin tärkeitä, mutta omat kanalat takaavat osaltaan toimitusvarmuuden. Omia kanaloita on nyt kolme ja jatko katsotaan markkinatilanteen mukaan.

Omat kanalat ovat lattiakanaloita, joissa kanat voivat kuopsuttaa missä mielivät. Osa suomalaiskanaloista on virikehäkkikanaloita, joita on rakennettu vielä viime vuosikymmenen loppupuolellakin. Parhaillaan EU:ssa keskustellaan häkkikanaloiden kieltämisestä, mutta päätöksiä siitä ei ole. Suomessa sen sijaan kaupan alan toimijat ovat päättäneet, että vuoden 2026 jälkeen kauppoihin ei enää osteta virikehäkkikanaloissa tuotettuja munia. Päätös on kova niille tuottajille, jotka ovat muutama vuosi sitten rakentaneet virikehäkkikanalan ja kuolettavat lainojaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Nyforsin mukaan virikehäkkikanalan muuttaminen lattiakanalaksi tarkoittaa noin 20% vähennystä kanamäärään, joten tuotantokustannukset nousevat.

Suomalaiset syövät noin 12 kiloa kananmunia vuodessa. Yhtä ihmistä kohden se tekee noin 200 kananmunaa. Kananmunat lajitellaan S-, M-, L- ja XL-kokoihin, joista kennoissa tuoreina myytävät kananmunat ovat yleensä M- ja L-kokoa. Muut käytetään teollisuuden tarpeisiin. Kananmunassa on kaikkia ihmisen tarvitsemia ravintoaineita sekä A-, D- ja B12-vitamiinia sekä seleeniä.

Kananmunien hinta on 2000-luvulla tehnyt niistä varsin edullista ruokaa. Paineita hintojen nousulle kuitenkin on: kaksi peräkkäistä huonoa satovuotta ovat nostaneet rehun hintoja ja Ukrainan sodan kerrannaisvaikutukset heijastuvat kaikkialle.

– Uskon silti siihen, että kananmunien kulutus jatkaa kasvuaan, sillä suhteessa ne ovat jatkossakin edullisia.

Munaxin Laitilan tehtaalla työskennellään kahdessa vuorossa. Nyfors on iloinen siitä, että yritykseen on voitu työllistää myös muutamia ukrainalaisia, jotka ovat sotaa paossa.

– Meillä on kyllä aikaisemminkin ollut ukrainalaisia, ja he ovat  erittäin hyviä työntekijöitä.

Munaxin liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa. Yritys on vuodesta 2021 ollut osa tanskalaista Danaeg-konsernia.