Tanja Raisto-Elo täyttää tänään 50 vuotta: ”On hienoa, miten tässä iässä voi olla mieleltään nuori ja silti on elämänkokemusta”

0
Tanja Raisto-Elo nappaa kuvaan kaverikseen kotona käymässä olleen tyttärensä Lola-koiran. Koiraihminen hän onkin, mutta luopuminen omasta koirasta teki niin kipeää pari vuotta sitten, että uuden koiran hankkiminen pelottaa. - Ajatuskin sen surun kokemisesta uudelleen tuntuu niin kauhealta.

– Enoni juuri hiljattain huvittuneena tokaisi, että pitäisihän sullakin Tanja olla jo enemmän järkeä päässä, Tanja Raisto-Elo kertoo ja nauraa makeasti.

Sitä hän ei enää muista, missä asiassa hänen olisi pitänyt enonsa mielestä käyttäytyä aikuismaisemmin, mutta sen hän tietää, mihin eno viittasi: Raisto-Elo nimittäin täyttää lauantaina 50 vuotta.

Syntymäpäiväsankari on hyvillään siitä, että tämän päivän viisikymppiset saavat olla samaan aikaan sekä leikkisiä että uskottavia ammattilaisia.

– Tässä iässä on kertynyt jo monenlaista elämänkokemusta, mutta silti voidaan olla mieleltämme nuoria. Eikä hassuttelu ja heittäytyminen murenna uskottavuutta, vaan tiedämme, että ihmisessä on erilaisia puolia.

Mutta ei hän sitä kiistä, etteikö syntymäpäiviin mahtuisi vakavampikin puoli.

– Sehän on ihan tosiasia, että tässä iässä takana on todennäköisesti enemmän vuosia kuin niitä on edessä. Ja liittyyhän siihen haikeuttakin, hän pohtii.

”Koen olevani niin laitilalainen kuin vain voi.”

MONENLAISEEN laitilalainen Raisto-Elo on puolessa vuosisadassa ehättänyt, vaikka ei ole kauas kotitalostaan matkannutkaan.

Jäähallin vieressä olevaan taloon hän muutti miehensä Saulin kanssa pian naimisiin menonsa jälkeen vuonna 1996, ja talossa ovat syntyneet parikunnan kolme lastakin. Oma synnyinkoti puolestaan löytyy läheltä Ilomäestä. Edelleen sen ovet aukeavat, sillä nyt taloa asuttaa isosisko Taina.

– Minulla on kaksi isosiskoa, mutta Taina ja Teija ovat minua selvästi vanhempia. Tuntuu kuin olisin kasvanut melkein ainoana lapsena. Mutta onneksi ikäerot vuosien myötä vain koko ajan tasoittuvat, hän naurahtaa elämän ihmeellisyyttä.

RAISTO -ELON isä on kotoisin Soukaisista, äiti puolestaan Haukasta. Äiti oli tehdastyössä, isä kuljetusalan yrittäjä.

– Isä oli paljon kotoa pois, eikä minulla ole esimerkiksi muistikuvia, että olisimme lapsuudessamme juurikaan lomailleet yhdessä. Kesäiset lomareissut koin oikeastaan isosiskoni Tainan perheen kanssa. Mutta lapsuudesta minulla on hyvä ja lämmin muisto.

Kummankin vanhemman puolelta suku on iso.

– Koen olevani niin laitilalainen kuin vain voi.

Se on näkynyt esimerkiksi muutama vuosi sitten, kun hän otti hoitaakseen hoivakodin johtajan paikan Raumalta.

– Kaipasin tosi paljon Laitilaan, hän naurahtaa ja kertoo asuneensa kyllä nuorena esimerkiksi opiskelujen vuoksi muuallakin.

– Osin tuossa työssä ongelmana oli sekin, että kaipasin myös konkreettista sairaanhoitajan työtä.

KÄVI SIIS selväksi, ettei ihan pelkkä esimiehen työ olekaan sitä ominta Tanjaa.

– Nyt saan Laitilan terveyskeskuksen osastonhoitajana tehdä sekä esimiestyötä että sairaanhoitajan perustyötä. Nautin työstäni kovasti ja arvostan meidän työyhteisöä valtavasti, hän iloitsee vuonna 2021 saamastaan työpaikasta.

Raisto-Elo pohtii, että jatkaisi mielellään nykyisessä työssään vaikka eläkeikään saakka.

– Me elämme sosiaali- ja terveyssektorilla mielenkiintoista aikaa, koska siirrymme ensi vuoden alusta hyvinvointialueelle. Tämä työ on muuttunut valtavasti työvuosieni aikana ja tulevaisuus näyttää, millaiseksi työarki tulee muotoutumaan.

”kaksi koronavuotta olivat ihan hirvittäviä, erityisesti olen tuntenut surua vanhempieni vuoksi.”

HÄN KÄVI lukion Laitilassa ja jatkoi sen jälkeen sairaanhoitajaopintoihin Raumalle. Sittemmin hän on päivittänyt tutkintoaan ja suoritti muutama vuosi sitten työn ohessa sairaanhoitajan ylemmän korkeakoulututkinnon.

Raisto-Elo sanoo olleensa jo lukiossa se, joka otti kantaa, oli äänessä ja valikoitui puheiden pitäjäksi, jos ja kun sellaista tarvittiin.

– Minulla oli kova palo vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Yksi opettajani onkin myöhemmin sanonut tienneensä jo tuolloin, että tulen näkymään, hän kertoo nauraen.

Ja kyllä Raisto-Elo on laitilalaisille tutuksi tullut. Hän asettui kuntavaaleissa ehdolle keskustan ehdokkaana vuonna 2004 ja sai äänivyöryn, joka nosti hänet vaalien äänikuningattareksi. Raisto-Elo menestyi kuntavaaleissa vaali vaalien jälkeen ja on edelleen yksi niistä harvoista – ja tiettävästi naisista ainoa – jotka ovat Laitilan kuntavaaleissa saaneet yli 200 ääntä.

Viime kuntavaaleissa hän ei enää asettunut ehdolle, vaan päätti pitää tuumaustaukoa. Sen sijaan hän oli mukana aluevaaleissa ja tuli ainoana Laitilasta valituksi.

– Maakunnallisia luottamustoimia en ollut kuntapoliitikkona toiveistani huolimatta juurikaan saanut. Nyt sain sellaisen äänestäjien tuella ja siitä olen hyvin kiitollinen ja otettu.

RAISTO-E LO uskoo, että myös hänen lukioaikainen seurustelukumppaninsa Sauli Elo tiesi tyttöystävänsä olevan kovapäinen ja vahvatahtoinen nuori nainen.

– Ainakin hän on antanut minun toteuttaa itseäni ja ollut uskomattoman ihana isä lapsillemme ja hyvä puoliso, joka on tukenut niin hyvinä kuin huonoina hetkinä, Raisto-Elo kiittelee.

Samaan syssyyn hän sanoo, että ilman isovanhempien tukea hänen osallistumisensa politiikan pyörteisiin ei olisi ollut mahdollista. Pariskunnalla on kolme nyt täysi-ikäistä lasta; Laura, Maria ja Jalmar. Perheen tytöt hurahtivat ringetteen ja pisimpään sitä on pelannut Maria, joka pelaa edelleen ja on voittanut useampia SM-mitalejakin.

– Jäähallilla ja lasten harrastustouhuissa olemme olleet koko perhe paljon mukana, olemme niin jyskeläisiä kuin olla voi.

”Toivottavasti jatkossa yhä luontevammin opin nauttimaan vapaa-ajasta ja tekemään asioita, jotka vahvistavat omaa hyvinvointiani.”

RUUHKAVUOSINA tukiverkosto on kannatellut.

– Kyllä tämä aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen on vaatinut sitä, että muut ovat tukeneet, kuskanneet ja hoitaneet lapsia, tehneet ruokaa. Arvostan sitä tukea ihan hirveästi, mitä olen saanut Saulilta ja mitä olemme meidän omilta vanhemmiltamme saaneet.

Kiitollisuus hersyy myös lauantaina, kun Raisto-Elo järjestää 50-vuotisjuhlat. Kiitollinen hän on siitäkin, että koronatilanne sallii ylipäänsä juhlat.

– Kaksi koronavuotta olivat ihan hirvittäviä, erityisesti olen tuntenut surua vanhempieni vuoksi.

Omien vanhempien ikääntyminen onkin yksi asia, joka monen viisikymppisen elämää varjostaa. Sen surun tunnistaa myös Tanja Raisto-Elo.

Tanja ja Sauli saivat avioituessaan Turun Kristallin lattiavalaisimen lahjaksi. Turun Kristallin tuotteita Tanja Raisto-Elo kerää nyt huutokaupoissa käynnin aloitettuaan.

NYT KUN hän on jättäytynyt pois kuntapolitiikasta, on vapaa-aikaa aiempaa runsaammin.

– Kyllä minun on ollut opeteltava kotona olemista, kun aiemmin olin aina menossa. Toivottavasti jatkossa yhä luontevammin opin nauttimaan ajasta ja tekemään asioita, jotka vahvistavat omaa hyvinvointiani.

Yksi hyvä ajatusten nollauspaikka on mökki.

– Ostimme Hilttiöjärven rannalla olevan mökin kymmenen vuotta sitten, enkä mökistä luopuisi millään. Se on tärkeä henkireikä. Ja usein näen ystäviä mökillä, mikä on ihanaa. Pidän ystäviäni arvossa ja isona voimavarana.

”On hänellä yksi haavekin: päästä käymään Uuraisilla Palsanmäen Akin huutokaupassa.”

LISÄÄNTYNYT vapaa-aika on tuonut elämään ihan uuttakin.

– Itselleni uusi ihana asia on ollut hurahtaminen huutokauppoihin. Ei sieltä mitään tarvitse ostaakaan, se on se tapahtuma itsessään, joka saa hyvälle tuulelle.

Merta – tai sanotaan nyt Laitilaa – edemmäs ei tässäkään asiassa ole tarvinnut lähteä.

– Meillähän on loistava oma huutokauppakeisari, Lemmetin Lasse, jonka huutokaupoista tykkään kovasti.

Ja on hänellä yksi huutokauppailuun liittyvä haavekin: nimittäin päästä käymään Uuraisilla Palsanmäen Akin huutokaupassa.

– Ehkä se toteutuu tänä kesänä, hän toivoo.

Raisto-Elo tunnustautuu käytännön ihmiseksi, joten erityisiä 50-vuotissyntymäpäiviinsä liittyviä lahjatoiveita hänellä ei ole ollut.

– No, Sauli hommasi mökille uuden laiturin, ihanaa, hän hehkuttaa.

Laiturilla rakkaassa mökkimiljöössä otetaan vastaan se, mikä tulee; toisina päivinä sadetta ja toisena aurinkoa.