Helsinki University juurtui Rohdaisten metsään – Syksyllä perustetussa alppiruusupuistossa on jo nyt silmänruokaa

0

Lilaa, valkoista, pinkkiä ja vaaleanpunaista. Ainakin näitä värejä löytyy Pyhärannan uuden alppiruusupuiston lajikkeiden värikartasta.

Sosiaalinen media täyttyi kesäkuussa upeista alppiruusukuvista. Yksityisten pihojen ja puutarhojen lisäksi niitä on voinut ihailla muun muassa Raision ja Helsingin Haagan alppiruusupuistoissa. Nyt myös Pyhäranta on saanut oman vetovoimaisen metsäpuutarhan Rohdaisten kuntopolun ja frisbeegolfradan maastoon.

Syyskuussa istutetut sata alppiruusua selvisivät talvesta hyvin. Kesäkuun puolivälissä tehdyllä Pyhärannan Myrskyn järjestämällä kävelykierroksella saattoi ihastella metsässä monissa eri väreissä kukkivia rodoja.

Lajikkeita on parisenkymmentä ja niiden joukosta löytyy sekä kotimaisia että ulkomaisia lajikkeita. Kaikki on kirjattu koulun pihan lähtöpaikalla sijaitsevaan karttaan.

Oppaana kierroksella toimi alppiruusujen istuttamisessa asiantuntijana toiminut raumalainen hortonomi Leena Karttunen . Monilla kierrokselle osallistuneista kävijöistä oli alppiruusuja omalla pihallaan ja osa halusi tietoa siitä, mitkä lajit saattaisivat menestyä omassa puutarhassa.

Pyhärannassa kesäasukkaana viihtyvä Kalle Lainio oli tullut kävelylle tyttärensä Olivian kanssa.

– Meillä on alppiruusuja mökin pihalla ja oli kiva tulla katsomaan, miltä täällä näyttää. Alppiruusut ovat siitä hyviä, että ainakaan meidän pihassa ne ei eivät ole kelvanneet peuroille, hän sanoi.

Lajikkeiden runsaus yllätti monet tai ainakin tämän jutun kirjoittaneen toimittajan. Helsinki University -niminen lajike herätti erityistä mielenkiintoa. Se on kestävä ja jopa yli puolentoista metrin korkuiseksi kasvava lajike, joka julkistettiin Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlavuonna 1990.

Suomen yleisimpiin alppiruusulajikkeisiin lukeutuva Catawbiense Grandiflorum todettiin kävelyllä maineensa veroiseksi varmaksi kukkijaksi. Puistoalppiruusuna tunnettu kaunotar tarjoili näyttävän vaaleanlilan kukinnan jo heti ensimmäisenä kesänä.

Myös Late Kiss eli myöhäinen suudelma sai aikaan ihastuneita katseita. Puistoon on istutettu myös alppiruusujen ”suukkosukuun” kuuluvaa Double Kiss -lajiketta, jotka eivät olleet selvinneet talven yli.

Syksyn  istutustalkoisiin osallistunut Mimmi Junkola kertoo, että vielä kesäkuun alussa osa taimista näytti selvinneen huonosti talvesta. Leena Karttusen keväällä antamien ohjeiden ja luontoäidin ansiosta rodot virkistyivät uuteen kasvuun, kun kuivat oksat oli leikattu pois. Vain muutama taimi ei selvinnyt talvesta.

Pyhärannassa luonto on kärsinyt kuivuudesta.

– Ennen juhannusta taimet kannattaa käydä kastelemassa kunnolla, Karttunen  neuvoi.

Osa puiston taimista oli täydessä kukassa, osa vasta nupullaan reilu viikkoa ennen juhannusta. Silmänruokaa riitti silti yllin kyllin, sillä myös silmut ovat upeaa katseltavaa. Nupullaan oleva kukka näyttää monissa lajikkeissa eriväriseltä kuin täydessä kukassa oleva alppiruusu.

Kävelyllä hortonomi Leena Karttunen vastaili moniin kysymyksiin. Yksi niistä koski alppiruusun kukkien värien vaihtumista. Karttunen ei ole tietoinen, että sellainen olisi mahdollista, mutta ei halunnut myöskään epäillä havaintoa. Hän pohti, että kysymys saattaa olla siitä, että vanhassa puutarhassa joku lajike on voinut olla pitkään kukkimatta ja jäänyt ikään kuin unohduksiin ja sitten vuosien jälkeen herännyt henkiin.

Pyhärannan alppiruusupuiston maasto on entistä merenpohjaa. Taimien istuttajat saivat viime syksyn talkoissa tehdä lapiohommia pitkään, jotta alppiruusut saatiin kunnolla maahan juurtumaan.

– Aina välillä lapio iskettiin kiveen, Sinikka Pirttinokka muisteli kävelyllä hikistä urakkaa.

Näyttää vahvasti siltä, että pyhärantalaisten työ kannatti. Kävelyporukka pohti, millaiselta puisto näyttää kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä, kun taimet kasvavat aikuisiksi.

Kukkaloistossa riittää kauneutta katseltavaksi useammalle sukupolvelle. Ihmisten lisäksi myös pölyttäjät näyttivät pitävän alppiruusuista, joiden ympärillä kävi kova pörinä ja surina.

Pyhärannan alppiruusupuisto



Perustettu syksyllä 2021 Urheiluseura Pyhärannan Myrskyn aloitteesta.

Noin sata alppiruusua

Parikymmentä eri lajiketta.

Alppiruusut



Kuuluvat kanervakasveihin.

Mustikan ja puolukan sukulaisia.

Viihtyvät ilmavassa, happamassa maaperässä.

Vanhimmat Mustila Aboretumin kotimaisista lajikkeista ovat menestyneet lähes sata vuotta.

Laji ei ole luonnonvarainen.

Lähde: Arboretum Mustilan verkkosivut