Lukkalanmäen kaivaukset tervetulleita

0

Laitilan Sanomat on uutisoinut (20.5.) Kodjalan Lukkalanmäen hautausmaasta ja mahdollisesta kirkon paikasta. Turun Sanomatkin tietää asiasta (18.5.). Uudet geofyysiset tutkimukset voisivat johtaa tämän kirkon ja kirkkomaan alkuperän jo keskiajalta. Toivoa sopii, että näissä pyrkimyksissä onnistutaan.

Mikä tuon kirkon suhde on ollut alueen muihin kirkkoihin nähden, on epäselvää. Koko Vakka-Suomelle on kuitenkin ominaista lukuisten kyläkirkkojen esiintyminen.

Niiden käyttöä ei ole juuri voitu ajoittaa katoliselle keskiajalle, ja siksi uudet tutkimukset olisivat tervetulleet. Mielestäni paljon pohdittu Kalanti-nimi liittyy tähän kyläkirkko-organisaatioon.

Suomenkieliset nimistötutkijat johtavat Kalanti-nimen suomesta aina kala-sanasta lähtien. Lars Huldén tulkitsee Kalanti-nimen kuitenkin germaaniseksi (1984), mikä onkin todennäköistä, sillä onhan Kaland-nimi käypä vielä tänä päivänä saksalaisella alueella.

Nimen käyttö pohjautuu jo vuodesta 1189 yleistyneihin Kaland-(pappis)veljeskuntiin, jotka kokoontuivat kuun ensimmäisenä päivänä. Nimi on johdettu tätä tarkoittavasta latinan calendae-sanasta.

Jos ajatellaan varsinaisia seurakuntia pappeineen, näyttää tällaisen veljeskunnan olemassaolo Kalannissa ja sen ympäristössä epätodennäköiseltä, mutta jos ajatellaan Kalannin maakunnan jakautuneen lukuisiin kyläkirkkokuntiin, ei tulkinta ole ehkä mahdoton. Kaland-veljeskuntiin saattoi kuulua maalikkojakin, vaikka järjestö oli kirkollinen.

Edellä esitetty tulkinta Kalanti-nimen alkuperästä on vielä arkeologin koulutuksen saaneelle hyvin ymmärrettävä. Se että Kalanti-nimi johtuisikin balttilaisista kielistä, on sen laatuisen kielitieteellisen päättelyn tulos, ettei arkeologi voi ottaa siihen kantaa.

Kari Liukkonen tuntee nimittäin Länsi-Suomesta kaksi balttilaisina pitämäänsä paikannimeä: Köyliö ja Kalanti. Jälkimmäisen on tulkittu tarkoittavan rajamaakuntaa tai balttilaista kansannimeä tai pelkästään mahtia-voimaa.

Tämännimisen maakunnan on katsottu sijaitsevan Veikselin ja Bugin sekä Kaliningradin välimaastossa. Toisekseen tämänniminen alue on ollut Moskovan tienoilla, ja vastaavia nimiä esiintyy muuallakin aina latinan goljattia tarkoittavaa sanaa myöten.

Kaland-veljeskunnat ja balttilaisperäinen maakunnan Kalanti-nimi sulkevat tulkintoina toisensa pois ja nykyisen tietämyksen perusteella on vaikea arvioida kumpiko selitys olisi oikeutetumpi. Kaavailtu Lukkalanmäen kaivaus toisi joka tapauksessa lisän käytyyn keskusteluun.

Jukka Luoto

arkeologian dosentti (eläkeläinen)