Nyt muuttavien on helpompi asettautua Laitilaan – Marge Reiman on asunut Suomessa kauemmin kuin synnyinmaassaan Virossa

0
Marge Reiman pyörittää Ventolan kyläkahvilaa neljättä kesää.

Marge Reiman lähti ensimmäisen kerran Virosta au pairiksi Kirkkonummelle vuonna 1998.

– Olin sitä ennen ollut Tukholmassa au pairina. Ruotsi ei tuntunut omalta paikalta, mutta Suomessa viihdyin.

Nyt Reiman on asunut jo yli puolet elämästään Suomessa. Laitilaan hän muutti 2005. Ensin Laitilaan muutti äiti, joka tuli tänne sikatilalle töihin. Marge asui silloin Helsingissä ja kävi lomailemassa äidin luona. Ensin hän ajatteli, ettei hän voisi muuttaa Laitilaan, vaikka hän on syntynyt Paidessa, joka on asukasluvultaan Laitilan kokoinen. Marge oli kuitenkin jo asunut vuosia isoissa kaupungeissa: Tallinnassa, Tukholmassa ja Helsingissä.

Vuonna 2005 Marge muutti sittenkin Laitilaan, koska poika Robert , silloin neljä vuotta, viihtyi niin hyvin Laitilassa.

– Nyt tänne muuttavilla on paljon helpompaa. Siihen aikaan oli vielä paljon paperibyrokratiaa ja Laitilassa oli vielä nimismies, joka ei ruljanssia kovin hyvin tuntenut. Työpaikkojakin oli tarjolla paljon vähemmän kuin nyt.

Silti Marge Reiman ei ole ollut päivääkään työttömänä. Hän oli jo au pairina opiskellut suomea ja kun hän meni tuttavansa tulkiksi työpaikkahaastatteluun Kuusiston sahalle, sieltä lähtiessään hänelläkin oli työpaikka. Kuusiston sahalla hän työskenteli kuusi vuotta. Sen jälkeen hän on tehnyt töitä muun muassa sipulipellolla, kasvihuoneessa, Munaxilla ja henkilökohtaisena avustajana. Avustajan töitä hän tekee vieläkin, mutta työskentelee myös Kaukola-kodissa. Lisäksi hän kasvattaa lampaita yrittäjänä ja pyörittää neljättä kesää Ventolan kesäkahvilaa.

Laitilassa perheeseen syntyi myös toinen lapsi, Ronja.

Marge sanoo, että kaksi asiaa on saanut hänet kotiutumaan Laitilaan: lapset ja työt. Lasten harrastusten ja töitten kautta hän on oppinut tuntemaan täällä ihmisiä.

– Robert pelaa jääkiekkoa edustusjoukkueessa ja Ronja salibandya.

Margen äiti asuu yhä Laitilassa, mutta miehen vanhemmat Pärnussa. Marge kertoo, että valitettavan harvoin he ehtivät käydä Virossa, kun lomaakaan ei yrittäjänä ehdi pitää.

– Mummu kuoli tässä vähän aikaa sitten. Kun hän vielä eli, hän aina minulle sanoi, että et kai sinä sinne Suomeen jää. Kyllähän sitä välillä herkistyy, kun esimerkiksi juhannuksena muistaa juhlat Virossa.

Marge Reiman epäilee, että jos hän palaisi Viroon, hän ikävöisi Suomeen.

– Olen kuitenkin koko aikuisikäni elänyt täällä.

2000-luvun alkupuolella Laitilaan muutti paljon virolaisia. Siihen aikaan tulleet Marge pääosin tuntee. Viime vuosina tulleita hän ei juuri tunne.

– Minulla ei ole kaipuuta kuulua niinkään virolaiseen yhteisöön, vaan minulla on ystäviä Virosta, Suomesta ja Laitilasta. Nuoruuden ystäviäni asuu myös Ruotsissa, Amerikassa ja Espanjassa.

Sotaa Ukrainasta paenneet ovat saaneet Laitilassa todella hyvän vastaanoton. Marge toivoo, että tulleet myös työllistyvät nopeasti, sillä työn kautta uuteen kotipaikkaan kotiutuu helpoimmin.

Lisäksi hänestä on tärkeää, että ukrainalaiset oppivat suomen kieltä.

– Ystäviä saa helpommin, kun on yhteinen kieli.

Laitilassaenitenvirolaisia ja ukrainalaisia

Teija Uitto

Ukrainan tilanne on muuttanut nopeasti väestörakennetta Laitilassa. Tänä vuonna Laitilaan on tullut yli 300 ukrainalaista.

Jo tätä ennen Laitilassa on ollut vahva ukrainalaisyhteisö. Laitilassa asuu paljon myös virolaisia. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tilaston mukaan Laitilassa asui viime vuoden lopussa 218 vironkielistä, 148 ukrainankielistä, 93 romaniankielistä, 54 venäjää äidinkielenään puhuvaa ja 53 puolaa puhuvaa.

Laitilassa on suhteellisesti enemmän vieraskielistä väestöä kuin monessa muussa kunnassa. Ely-keskuksen tilaston mukaan vieraskielisten osuus Laitilassa oli viime vuoden lopussa 8,8 prosenttia, kun esimerkiksi Uudessakaupungissa asuvien vieraskielisten osuus on 7,8 prosenttia.

Ely-keskus oli selvitellyt tältä keväältä myös ukrainalaisten sijoittumista. Varsinais-Suomessa on vajaat 4 000 ukrainalaispakolaista, joista yksityismajoituksessa noin 3 200. Ukrainalaisia on sijoittunut yksityismajoitukseen eniten Vakka-Suomessa. Toukokuun lopussa yksityismajoituksessa olevia ukrainalaisia oli maakunnassa eniten Turussa (570), toiseksi eniten Laitilassa (407), ja Uudessakaupungissa (322). Laitilassa ukrainalaisten osuus on siis suurin väestöön suhteutettuna.

Kesäkuun alkuun mennessä 26 144 ukrainalaista on jättänyt Suomessa pakolaishakemuksen. Reilut 40 prosenttia hakijoista on lapsia ja viisi prosenttia yli 65-vuotiaita. 85 prosenttia aikuisista on naisia. Työikäisiä hakijoista on 60 prosenttia, eli noin 16 000 henkilöä.