Sivistystoimenjohtajan viran perustaminen jakoi mielipiteitä – Pyhärannan valtuusto päätyi asettamaan viran auki äänin 13–6

0
Valtuutettu Maija Junkola-Lehtonen (kok.) uskoo, että Pyhärannan kaltaisessa pienessä kunnassa sivistystoimea voitaisiin johtaa nykyjärjestelyillä eli ilman sivistystoimenjohtajaa.

Sivistystoimenjohtajan viran auki asettaminen jakoi mielipiteitä Pyhärannan valtuustossa. Kokoomus katsoi, ettei pieni kunta tarvitse uutta johtajaa, ja Yhteisen Pyhärannan näkemyksen mukaan sivistystoimella tulee olla oma toimialajohtajansa.

Valtuutettu Markku Laine (kok.) esitti, että asia siirretään syksyn budjettivalmistelun yhteyteen, koska esimerkiksi ensi vuoden verotuloista ei ole vielä tarkkaa tietoa.

– Muuten saatamme olla tilanteessa, että joudumme leikkaamaan opetuksesta, jotta saamme johtajan palkan maksettua. Siirto on sikälikin paikoillaan, että nykyinen järjestelmä toimii hyvin, Laine huomautti.

Valtuutettu Sinikka Pirttinokka (kok.) kannatti Laineen esitystä.

Valtuutettu Maija Junkola-Lehtonen (kok.) muistutti, että sivistystoimenjohtajan palkkaaminen kasvattaa vuosittaisia käyttötalousmenoja noin 120 000 eurolla pitkällä aikavälillä. Hän uskoi myös, että olemassa olevilla resursseilla voitaisiin jatkossakin hoitaa sivistystoimenjohtajan tehtävät.

– Sote-uudistuksen myötä kunnanjohtajalta vapautuu työaikaa, jonka voi käyttää sivistystoimen johtamiseen pienessä kunnassa, Junkola-Lehtonen lisäsi.

Valtuutettu Pauli Laivo (yp.) katsoi, että sote-uudistuksen jälkeen sivistysala on yksi kunnan tärkeimmistä perustehtävistä.

– Nuoret perheet ovat kiinnostuneita siitä, missä kunnassa koulutus ja päivähoitoasiat ovat kunnossa. Sitä on pakko yhden henkilön johtaa. Ei siitä tule mitään, että siinä on monta eri henkilöä johtamassa.

Valtuusto äänesti Laineen ehdotuksesta, joka kuitenkin kaatui äänin 13–6. Laineen ehdotuksen kannalla olivat kokoomus ja perussuomalaiset.

– Kun ei järkevä siirtoehdotukseni saanut kannatusta, esitän, että virkaa ei perusteta eikä määrärahaa sen täyttämistä varten myönnetä, Laine totesi.

Valtuutettu Sinikka Pirttinokka (kok.) ja Junkola-Lehtonen kannattivat Laineen esitystä.

Valtuutettu Juha Saarnio (yp.) kysyi, mitä sivistystoimen johtamisen hoitaminen nykyjärjestelyillä maksaa.

– Eli mikä on viran täyttämisen todellinen talousvaikutus, Saarnio halusi tietää.

Junkola-Lehtonen huomautti, ettei muun työn ohessa tehtävän työn korvaus ole lähellekään yhtä suuri kuin sellaisen ihmisen palkka, joka hoitaa virkaa täysipäiväisesti.

– Ymmärrän, että mitä isompi kunta sen enemmän tarvitaan lisäkäsiä, mutta sote-uudistuksen jälkeen Pyhärannan kunta on kuitenkin pieni ja uskon, että jos saadaan hyvä kunnanjohtaja, joka vie elinvoima-asiaa eteenpäin, hän varmasti pystyy tässä kunnassa johtamaan tätä kolmen koulun, kulttuuritoimen ja kirjaston kombinaatiota.

Saarnio myönsi olevansa osittain Junkola-Lehtosen kanssa samaa mieltä, mutta huomautti, että sivistystoimenjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja osaamista omasta toimialueesta. Hän epäilee, että mikäli näitä ominaisuuksia lähdetään edellyttämään palkattavalta kunnanjohtajalta, voivat vaatimukset nousta liian korkeiksi.

– Haetaanko me nyt kuntaan sellaista moniosaajaa, jota ei välttämättä ole vielä ehkä valmistettu?

Valtuutettu Pirkko Uusi-Oukari (kok.) muistutti, että vastikään perustettu sivistyslautakunta tuo lisähartioita päätöksentekoon.

Junkola-Lehtonen kysyi vs. kunnanjohtaja Koskelta, miten paljon kunnanjohtajan panosta sivistystoimen johtamiseen tarvitaan ja onko sivistystoimessa tällä hetkellä jotain ongelmakohtia. Hän kertoi saaneensa sivistyspuolelta palautetta, että siellä asiat toimivat hyvin.

– Mutta voi olla, että se palaute on ollut väärä palaute.

Koski myönsi myös kuulleensa, että sivistyspuolella ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen. Hänen mukaansa kunnanjohtaja vastaa yleisjohtamisesta ja ennen kaikkea talousjohtamisesta.

– Ehkä siihen pakettiin ei enää mahdu sivistystoimen johtaminen.

Valtuutettu Hannele Koivu (yp.) nosti esiin vanhemman näkökulman ja sanoi, että vaikka asiat yksiköiden sisällä toimivat hyvin, välillä tuntuu olevan epäselvää, mikä asia kuuluu kenellekin. Hän kertoo selvitelleensä kevään aikana sekä koulun että päiväkodin kanssa asioita, joista ei oikein tiedetty kuuluvatko ne koululle vai kunnalle.

– Yksiköt itsessään toimivat hyvin, mutta näin äidin näkökulmasta oli todella hullumaista, että minä kysyn, kuka asiaa hoitaa. Kaikki asiat ovat järjestyneet, mutta on tuntunut siltä, että sellainen päällekatsominen puuttuu.

Valtuutetut Anna Kim (yp.) ja Laivo muistuttivat myös, että sivistystoimen toimialaan kuuluvat paitsi koulut myös varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta, nuorisopuoli ja kirjasto.

– Maija sanoi äsken, että kun tehdään oman työn ohella, kustannus on todella paljon pienempi, mutta niin on työpanoskin, valtuutettu Piia Gottschalk lisäsi.

Valtuutettu Lauri Juhola (yp.) kysyi, millaisia korvauksia sivistystoimen johtamiseen liittyviä tehtäviä hoitaville viranhaltijoille maksetaan.

– Kustannukset, jotka korvauksista tulevat ovat joitain tuhansia euroja kuukaudessa, vs. kunnanjohtaja Merja Koski vastasi.

Lopulta valtuusto päätyi asettamaan sivistystoimenjohtajan viran auki äänin 13–6. Sivistystoimenjohtajan viran perustamista vastaan äänestivät kokoomus ja perussuomalaiset.