Kaupunki haastaa laitilalaiset vihertalkoisiin – Laitila on paikoin liikenneturvallisuuden kannalta turhankin rehevöitynyt

0
Asuinalueilla pensaat aiheuttavat haittaa ajoneuvoliikenteelle. Pahimmassa tapauksessa sivupeili rikkoontuu ottaessaan kiinni pensaaseen.

– Jos Laitilasta karsisi sata oksaa, kaupungista poistuisi 50 liikenneongelmakohtaa, työpäällikkö Pekka Mäki-Tasku toteaa leikkisästi.

Laitilassa kasvaa paljon tammia, lehmuksia, vaahteria, koivuja ja pähkinä- ja sireenipensaita sekä köynnöksiä. Ne muodostavat kulkureiteille ja kaupunkikuvaan kauniita maisemia.

– Laitilassa on vanha kaupunkirakenne. Kaupunki on vehreä ja hyvin kaunis.

Asialla on kuitenkin kääntöpuoli. Kauniit maisemat ovat usein hoitamattomina turhankin reheviä. Mäki-Tasku vie toimittajan kierrokselle kaupungin keskustaan niille teille, joilla kuljetaan kävellen, pyöräillen, mopoilla, henkilöautoilla ja kuorma-autoilla. Teillä ajelevat myös viikoittain jäteautot, välillä myös poliisipartiot ja ambulanssit sekä talvisin lumiaurat. Mäki-Taskun tehtäviin kuuluu katsastaa maisemaa näitten kaikkien näkökulmasta.

Heti ensimmäisessä risteyksessä huomaa, miten lastenrattaita työntävä nainen joutuu kumartumaan mahtuakseen vaahteran alta suojatielle. Vihtorinkadulla osa suojatiemerkeistä on jäänyt kasvillisuuden taakse piiloon. Asuinalueella henkilöauton sivupeili ottaa kiinni pensaaseen ja kuusen oksat raapivat auton maalipintaa. Kuusenoksat viistävät kuorma-auton kattoa ja pensasaita vie ison osaa jalkakäytävästä ja siksi lapset kävelevätkin käytännössä ajoradalla.

Puitten oksat kasvavat turhan matalalla ja rehevät pensaat liian leveinä niin, että ne aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin.

– Näitä esimerkkejä on niin kaupungin omilla katuosuuksilla, valtion teillä ja kevyenliikenteen väylillä kuin yksityisilläkin tonteilla, Mäki-Tasku myöntää.

Paikoin on jopa vaikea tietää, kenen mailla tammi tai lehmus kasvaa. Vanhan kaupunkirakenteen tonttirajat eivät ole aina kovin selkeät.

Mäki-Tasku toivookin, että Laitilassa ryhdyttäisiin yhteistuumin vihertalkoisiin, jotta liikenneturvallisuusriskit poistettaisiin.

– Monessa paikassa kyse on vartin hommasta, jos pari oksaa leikkaa pois tai kaventaa vähän aitaa.

Yhtenä esimerkkinä hän esittelee kadunpätkän asuinalueella. Jos kadunpätkältä poistaisi yhden 1,5-metrisen koivun, pari kuusen oksaa ja kaventaisi yhtä pensasta, näkemäalue ajoradalla paranisi ja kävelijöiden ja pyöräilijöiden ei tarvitsisi koukkailla ajoradalle. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Kaupungin työpäällikkö Mäki-Tasku sanoo, ettei kiinteistön omistajan tarvitse miettiä, kasvaako puu tai pensas omalla vai kaupungin tontilla.

– Jos puunoksa tai pensas aiheuttaa liikenteelle haittaa, sitä voi karsia. Huomattavat puut ovat eri asia.

Mäki-Tasku muistuttaa, että tonteilla kasvavan kasvillisuuden hoito on aina kiinteistön omistajan vastuulla. Jos esimerkiksi puunoksa osuu kävelijään ja hän pudottaa silmälasinsa ja ne menevät rikki, kiinteistönomistaja voi joutua korvausvastuuseen.

– Laitilasta löytyy viheralan hyviä osaajia ja työn suorittajia – niin ja taitavat laitilalaiset itsekin olla maankuuluja viherpeukaloita, Mäki-Tasku vetoaa laitilalaisiin.

– Liikenteelle ja liikkumiselle sekä omaisuudelle vaaraa aiheuttavat puut ja kasvit on syytä leikata heti.

Mikäli kaupunki saa tontin kasvillisuudesta paljon palautetta, kaupunki voi kehottaa kiinteistönomistajaa hoitamaan karsinnan määräaikaan mennessä. Mikäli kehotuksesta huolimatta kasvillisuutta ei leikata, kaupunki voi ryhtyä toimiin, mutta työ laskutetaan kiinteistönomistajalta.

 

Oksia voi leikata kesälläkin

Yksittäisiä tai viottuneita oksia puista ja pensaista voi leikata mihin vuodenaikaan tahansa. Pensasaitaa voi typistää ajankohdasta riippumatta. Kesäaika on hyvää aikaa muotoilla pensasaitoja.

Puiden ja pensaiden harvennus ja maan pintaa myöten alas leikkaaminen on hyvä ajoittaa lehdettömään aikaan.

Isojen puiden kaatoon pitää pyytää aina kirjallinen lupa kaupungilta. Pensaita ja puita leikatessa kannattaa ottaa huomioon myös naapurit.

 

Kasvillisuudelle on selkeät rajat

Pensasaidat, pensaat ja puut on istutettava riittävän kauas tontin rajasta. Pensasaidan voi istuttaa esimerkiksi metrin tontin puolelle ja puut lajista riippuen 2–4 metrin päähän tonttirajasta.

Pensaiden ja puiden hankinnassa kannattaa miettiä tarkoin, minkälaiset istutukset sopivat katujen ja pyöräteiden risteysalueille sekä porttien ja jyrkkien mutkien kohdalle. Yleinen ohje on, että pensasaitaa ei saisi olla aivan risteyksen tuntumassa, eli näkemäalueella. Risteysalueelle ja suojatien läheisyyteen suositellaan matalaa kasvillisuutta. Kasvillisuus ei saisi ylittää 0,7 metrin korkeutta.

Jalankulku- ja pyöräreiteillä oksat eivät saisi laskeutua 3,4 metrin alapuolelle. Lisäksi oksien pitäisi jäädä 0,4 metriä ajoradan päällysteen reunan ulkopuolelle.

Ajoradalla oksien pitää olla vähintään 4,6 metrin korkeudella ja 0,4 metriä päällysteen tai kanttikiven reunasta.

Kasvillisuuden hoidossa on hyvä huomioida myös lumitila. Aurauslumi lykätään yleensä päällysteen ja aidan väliselle alueelle. Lumitilaa pitäisi olla riittävästi, jotta kulkuväylä ei kapene lumivallin takia tai lumi ei kasaudu istutusten päälle ja aiheuta oksien repeilyä.