Mummit, mummut, papat, vaarit ja lapset yhdessä leirillä – ”Kiireetöntä ja mukavaa”

0
Elisabet Ylipentti näyttää, minkälainen on pellehyppy. Tukena on mummu Marketta Vuorela.

– Minut pakotettiin tänne leirille, mutta hyvä että pakotettiin. Täällä on ollut niin mukavaa, että en taida kotiin enää lähteäkään, isoisä eli faari Osmo Hannukoski vitsailee Lehtoniemen leirikeskuksessa.

Laitilan seurakunta järjesti viime viikolla isovanhemmille ja lapsille kaksi kaksipäiväistä leiriä. Faari Osmo Hannukoski ja muori Leena Hannukoski toiseen leiriin yhdessä lastenlastensa, Niilo Hannukosken, Milla Hannukosken ja Vilja Mäki-Arvelan kanssa.

Seurakunta on järjestänyt isovanhempien ja lasten leirejä vuodesta 2018 alkaen, mutta Hannukosket osallistuivat lapsenlapsineen leirille ensi kertaa.

– Parasta täällä on ollut kiireettömyys, Osmo kehuu.

– Täällä on ollut tosi, tosi, tosi kivaa, Milla sanoo pötkötellessään Niilon ja Viljan kanssa auringossa.

On hellepäivä ja aurinko helottaa taivaalta kirkkaana. Kun on jo askarreltu amppareita ja tikku-ukkoja, leikitty vesisotaa ja puhallettu saippuakuplia, on pienen tauon paikka.

– Seuraavaksi lähdetään rastiretkelle, lastenohjaajat Mirkku Perkkola, Sari From ja Sari Rekola kuuluttelevat porukalle.

Sari From kertoo, että hän ehdotti seurakunnalle isovanhempien ja lasten leiriä, kun Eurajoen seurakunta oli järjestänyt vastaavan leirin. Jo ensimmäinen leiri 2018 tuli heti täyteen. Sen jälkeen leirit ovat olleet niin suosittuja, että niitä on järjestetty kaksi kesässä, paitsi vuonna 2020 leirejä ei koronan vuoksi pidetty. Viime viikon leireillä osallistujia oli yhteensä 63.

– Osa on ollut aiemminkin leirillä, osa on uusia tulijoita. Oikein kiva porukka meillä on ollut, Sari From kehuu.

Marketta Vuorela huomasi seurakunnan ilmoituksen leiristä ja ilmoittautui leirille 9-vuotiaan lapsenlapsensa Elisabet Ylipentin kanssa.

– Elisabetin pikkusisko jäi vielä kotiin eli olemme täällä kahdestaan.

Marketta Vuorela on ollut hyvin tyytyväinen leiriin: ohjelma on ollut monipuolista, isoäidillä tai tässä tapauksessa mummulla ei ole ollut mitään velvollisuuksia, ruoka on ollut katettuna pöytään ja molemmat, mummu ja tyttö, ovat nauttineet leirillä olosta sydämensä kyllyydestä.

– Parasta on ollut uiminen, Elisabet sanoo.

– Aika kauan viihdyit eilen myös kampauspäitä laittamassa, taisi sekin olla kivaa, mummu lisää.

Marketta kertoo, että tunsi leirin osallistujista etukäteen vain yhden ihmisen. Elisabetilla oli leirillä kolme tuttua lasta.

– Hyvin täällä on tutustunut ihmisiin. Kaikki ovat olleet valtavan ystävällisiä ja kaikki on otettu hyvin huomioon, Marketta kehuu.

Osallistujat hoputetaan rastiretkelle. Rasteilla on hauskoja tehtäviä, kuten hyppiä pellehyppyjä tai miettiä, mikä laulu kuvista syntyisi.

– Pää, olkapää, peppu, Elisabet tulkitsee kuvia ja alkaa nauraa.

– Nyt se laulu pitää vielä laulaa, sitten rasti on suoritettu, Sari From toteaa.

Niin Elisabet ja mummu alkavat laulaa niin, että Särkijärvi raikaa.

 

Huom. Jutusta korjattu jälkikäteen Euran Eurajoen seurakunnaksi.