Pyhärannan Reilassa sijaitsevalla Hierkonpolulla kasvoille puhaltavasta merituulestä käy nauttimassa vuodessa yli 11 000 retkeilijää. Kävijämäärää on laskenut vuoden päivät männyn kyljessä piilossa ollut laskuri, joka mittaa ihmisen lämmön infrapunasensorilla. Mittari lähettää datan suoraan verkkoon.
– Näitä uudenaikaisia laskureita on minun toiminta-alueellani kaksi. Nyt tämä laskuri lähtee Hierkonpolulta Luvialle Säpin majakkasaarelle erikoissuunnittelija Marjo Kekki Metsähallituksesta kertoo.
Täysin tarkkoja kävijämääriä on mahdoton sanoa, sillä Hierkonpolun laavulle pääsee kahdesta suunnasta. Laskurin antama lukema jaettiin kahdella, jotta kulkijan paluumatka ei rekisteröitynyt uudeksi kävijäksi. Toisaalta kaikki kävijät eivät ohittaneet laskuria kertaakaan.
Joka tapauksessa reippaasti yli 11 000 kävijää on Marjo Kekin mukaan paljon.
– Tiesimme, että tämä on suosittu kohde, sillä reitti on niin upea. Selkämeren kansallispuiston saarikohteisiin tarvitsee veneen. Tästä näkee kansallispuistoon, ja onhan tuo laavupaikka aivan mieletön.
Hierkonpolun on rakentanut Reilan kyläyhdistys Reidu. Kolmisen vuotta sitten avatun retkeilyreitistön suosio on lyönyt reittiä ylläpitävät reidulaiset ällikällä.
– Ei olisi kukaan arvannut, että tänne tulee näin paljon kävijöitä, reittivastaava Seppo Mannervesi Reidusta kertoo.
Mannervesi arveli alkuun Hierkonpolun vetävän vuodessa noin 500 kävijää. Pikkuhiljaa arviot nousivat tuhansiin. Nyt data osoittaa, että kävijöitä on runsaasti arvioita enemmän.
Laskurin lisäksi kävijöistä kertoo perinteinen vihko, johon retkeilijöiden toivotaan kirjoittavan nimensä ja kotikuntansa.
– Kyllä tämä on raumalaisten lähiliikuntapaikka. Enemmän kuin kolmasosa nimistä on Raumalta, Mannervesi kertoo.
Paikalla olevat reidulaiset Mannervesi, Markku Lehtovirta, Leena Eeva ja Reidun puheenjohtaja Markku Laine arvelevat, että varsinkin säännöllisesti paikalla käyvät pyhärantalaiset laittavat huonosti nimiään vihkoon.
– Arvioisin, että Reilan koulupiirin alueelta tulee noin 15 prosenttia kävijöistä, Laitila–Uusikaupunki suunnalta 15 prosenttia ja 15 prosenttia hiukan kauempaa, Mannervesi sanoo.
Myös ulkomaalaiset ovat Hierkonpolun löytäneet.
– Kun olin täällä yötä, täällä oli saksalainen polkupyöräilijä ja helsinkiläinen pariskunta, Kekki kertoo.
Hierkonpolulla on sallittua tilapäinen 1-2 vuorokauden telttailu. Yöpyjät nukkuvat joko teltassa, laavulla tai retkeilijöiden suosimassa riippumatossa.
Kävijälaskurin mukaan suosituin retkeilypäivä on sunnuntai, jolloin väkeä liikkuu eniten iltapäivällä. Huippupäivä oli pääsiäismaanantai 18.4.2022, jolloin kävijöitä oli 181. Muut huippupäivät sijoittuvat syys-lokakuun vaihteeseen, kevättalveen ja kevääseen. Koko mittausajan vuorokausikeskiarvo on ollut 32 kävijää.
Reidulaisten mukaan Hierkonpolulle väkeä vetävät rakentamaton merenranta, suora näkyvyys ulkomerelle ja reitin vaihtelevat luontotyypit: lepikko, mäntykangas ja kivikko.
Hierkonpolun kolmekilometrinen polku myötäilee meren rantaa. Reittiä on tarkoitus kehittää siten, että edestakaisen patikoinnin sijaan reitin voi kiertää ympyränä.
– Linjaus paluureitille on jo tehty. Ehkä sitä pääsee käyttämään jo ensi vuonna, mutta opasteita tuskin saadaan niin nopeasti, Kekki arvelee.
Reidulaiset ottavat puheeksi alueen ennallistamisen. Entinen hietikko Kyhkärännokan puolella kasvaa puuta. Tähän ei Marjo Kekki kuitenkaan ota kantaa.
Alkuun reidulaiset järjestivät Hierkonpolun tulipaikoille polttopuut. Nyt polttopuita on tarjolla Hierkonpään laavulla Metsähallituksen kustantamana. Laavulta löytyy esteetön kuivakäymälä, johon saa valot. Moni retkeilijä on löytänyt myös reitin toisessa päässä sijaitsevan Reidun saunan.
– Saunan vuokrausaste on noussut, Seppo Mannervesi kertoo.
Hierkonpolku on lisännyt Pyhärannan tunnettavuutta Suomessa ja laajemmaltikin.
– Pyhärannassa ei ole toista paikkaa, missä tällaisia kävijämääriä olisi, toteaa Markku Laine.
