Rauno Laine
Kalanti-päivillä saatiin viettää mukavaa iltahetkeä kalantilaisuuden parissa. Juhlapuheen pitänyt tekniikan tohtori Aappo Kontu pohti sitä, miten hän itse näkee kalantilaisuuden, sen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuudenkin.
– Se pohjautuu näkemykseeni 20 vuotta paikkakunnalla eläneenä ja 50 vuotta muualla asuneena, mutta aktiivisesti asioita seuranneena täällä asuvien sukulaisteni kautta ja mökkiläisenä Sundholmassa, hän kertoi.
Lapsuuden ja nuoruuden vuosiltaan Kontu sanoo muistavansa monipuolisen ja rikkaan kyläelämän Kalannin eteläkulmilta, joskin se oli taloudellisesti varsin vaatimatonta. Oli kuitenkin paljon kavereita. Urheiltiin, tehtiin uimareissuja ja pelattiin talvisin jääkiekkoakin.
– Itselleni myös Kalannin seurakunta oli yksi kalantilaisuuden tukipilareista. Monet leirit Haimiossa ja Peurasaaressa tuli käytyä. Monia hyviä kaverisuhteita syntyi ja kirkkoherra Allan Palmu vakaana työteliäänä seurakunnan paimenena on jättänyt selkeän arvopohjan myöhemmälle elämälle, Kontu muistaa.
Konnun mieleen ovat jääneet maatalon työt, etenkin sokerijuurikkaiden harvennukset ja perkaukset. Töissä oli paljon nuoria.
Hän sanoo jo silloin tehneensä päätöksen että harvennukset oli tehty, mutta kuinka ollakkaan tänäkin kesänä hän taas löysi itsensä sokerijuurikkaan viljelijänä sekä muissakin kitkemistöissä.
– Tottakai seudun tanssipaikatkin tuli koluttua ja sitä kautta löysin nykyisen vaimonikin, hän muistelee nuoruusvuosiaan Kalannissa.
Kaiken kaikkiaan Kontu sanoo mieleensä jääneen tuon ajan vahvan yhteisöllisyyden ja naapureista huolehtimisen. Kylissä oli myös monenlaisia perhesuhteita sekä asumista ja elämistä.
Paljon on muuttunut Kalannissa tuon jälkeen.
– Kyläkaupat ja kauppa- sekä kirjastoautot ovat hävinneet, tiet ovat paremmassa kunnossa. Kylät ovat pysyneet yllättävän elinvoimaisina, vaikka väki onkin vähentynyt, Kontu sanoo.
Alkutuotannon osuus on vähentynyt, mutta maataloudessa on kehitetty monipuolista erikoisviljelyä ja suuriakin yrittäjiä ja yrityksiä on syntynyt, eläintaloudessakin. Kaupan ja teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet. Hyviksi esimerkeiksi Kontu mainitsee autotehtaan, Vahteruksen sekä Laitilan Vihanneksen.
– Mielestäni kyläkoulujen sulkeminen on ollut suuri virhe. Oppilaspohjaa Kalannissakin olisi ilmeisesti ollut, pelkillä talodellisilla laskelmilla niitä ei pitäisi sulkea, Kontu painotttaa.
Konnun mielestä kunnan päättäjien selkeänä ohjenuorana pitäisi olla kylien elinvoimaisuudesta huolehtiminen sekä kuntalaisten tasapuolinen kohteleminen.
– Uudessakaupungissa on myös todella mielenkiintoinen uusi sivistys- ja hyvinvointikeskus rakenteilla. En lähde sitä arvioimaan, mutta kalantilaisten päättäjien tulisi sitä perusteellisesti miettiä ja pohtia, kun hankkeen valmistumiseen vielä aikaa on, Kontu toteaa.
Häntä mietityttää tuleva sote-uudistus. Itse Kontu sanoo olleensa sen kannalla, mutta kuntiin se vaikuttaa paljon. Budjetista leikkautuu pois 60 prosenttia ja henkilöstön vähennyskin on suuri. Tai heidät siirretään uuteen organisaation.
– Kunnissa tämä aiheuttaa isoja muutoksia talous- ja hallintorakenteeseen. Talouden tasapainottamisessa, verotulojen pienentyessä ja miten velat onnistutaan hoitamaan nykyisillä koroilla. Sekä mitä tehdä kunnan sote-kiinteistöille, Kontu pohtii.
Lisäksi työ- ja elinkeinotehtävät siirtyvät Ely-keskuksista kuntien vastuulle. Kontu muistuttaa että kaikkiin näihin muutoksiin on kuntien päättäjienkin ennalta varauduttava.
– Kun katson Kalannin tulevaisuutta, näen siinä paljon myönteistä. Paikkakunnan elinvoimaisuuden perustana ovat työpaikat ja Uudessakaupungissa työpaikkaomavaraisuus on 130 prosenttia. Uusia hankkeita on menossa autotehtaalla ja Vahterustakin laajennetaan. Yrittäjyyden kannustaminen on avainasemassa, Kontu sanoo.
Samalla tulee huolehtia paikkakunnan asumisviihtyvyydestä, johon kuuluvat yhteisöllisyys monine toimintoineen sekä monipuolinen luonto.
Juhlapuheen lisäksi illan ohjelmassa oli muutakin mukavaa. Ohjelmalavalla esiintyivät niin Sami ja Aku Vuori, Michaela Kontu kuin eläkeläisten kuorokin. Jouko Mäenpää esitteli tiilien valmistusta ja tutustuttiin myös taidokkaiden puuveistosten tekoon moottorisahan avulla.