Eija Eskola-Buri
Pyöräilijöiden tempaus kantatie 43:n turvallisuuden lisäämiseksi sai laitilalaiset ja uusikaupunkilaiset isolla joukolla liikkeelle sunnuntaina. Mukana oli 150 pyöräilijää.
Huoli tien vaaroista yhdistää molempien kaupunkien pyöräilijöitä.
Laitilalainen Ari Ketoniemi ja uusikaupunkilainen Veli-Matti Virtanen halusivat pyöräilytempauksella vauhdittaa liikenneturvallisuuden parantamista, jotta pyöräily Ukitiellä voi jatkua. Miehet eivät olleet asialla ensimmäistä kertaa, vaan he ovat olleet yhteydessä asiasta Ely-keskukseen jo seitsemän vuotta sitten, kun tien remontti oli loppusuoralla ja he havahtuivat siinä tehtyihin virheisiin.
– Tämä ei jää tähän, vaan asia viedään nyt perälautaan asti. Ainut, mitä tähän mennessä on tapahtunut, on liikennemerkki, joka varoittaa autoilijoita pyöräilijöistä, Ketoniemi sanoo.
Sunnuntain mielenilmauksen taustalla oli Sillankorvan kohdalla Laitilassa heinäkuussa sattunut traaginen kuorma-autoilijan ja polkupyöräilijän välinen onnettomuus. Onnettomuudessa loukkaantunut 14-vuotias laitilalainen poika kuoli saamiinsa vammoihin. Hänen muistoksi vietettiin tapahtumassa yhteinen hiljainen hetki.
Tien keskelle rakennetut kaksi heräteuraa ja pientareen heräteura muuttivat Kalannin ja Laitilan välisen osuuden surmanloukuksi pyöräilijöille. Tiemerkintäkokeilu on saanut arvostelua niin kevyen kuin raskaan liikenteen kulkijoilta.
Kevyen liikenteen väylä puuttuu Laitilan ja Uudenkaupungin väliltä noin seitsemän kilometrin matkalta. Urien vuoksi piennar on kaventunut paikoin alle 25 sentin levyiseksi, kun kantatieksi luokitelluilla teillä sen pitäisi olla vähintään 75 senttiä.
Virheet on tiedostettu paitsi tienkäyttäjien myös sitä ylläpitävien viranomaisten ja päättäjien keskuudessa, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Tempaus sai liikkeelle kaikenikäisiä pyöräilijöitä. Osalle tie on tullut tutuksi satulan selässä retkipyöräilyssä, toisille työmatkoilta. Huoli kaikilla oli yhteinen.
Karita Astila on kulkenut kodistaan Laitilasta töihin sairaalaan, vaikka kapea piennar on häntä välillä hirvittänyt. Hän on kokenut kauhun hetkiä, kun rekka on ohittanut ja voimakas ilmavirta on koetellut pyöräilijän tasapainoa.
– Vuosi vuodelta liikenne tiellä on vilkastunut ja se on muuttunut aina vain pahemmaksi pyöräilijän kannalta. Enää en kyllä ole uskaltanut sinne mennä. Mieheni on minua monta kertaa kieltänyt menemästä, Astila kertoi odotellessaan lähtöä.
Uusikaupunkilainen Jouni Saantola on aktiivinen pyöräilijä, jolle kilometrejä on parhaimmillaan kertynyt vuoden aikana 4000–6000 kilometriä.
Rekkojen kyljessä pyöräily ei miestä kuitenkaan houkuttele.
– Kahteen vuoteen en ole Kalannin ja Laitilan välistä kantatien osuutta pyöräillyt, hän sanoo.
Tien turvallisuuden puolesta Ketoniemen kanssa vuosia taistellut Veli-Matti Virtanen muistuttaa, että asiasta on tehty molemmissa kaupungeissa valtuustoaloitteita ja kerätty nimiä. Hän painottaa, että vika ei ole kummassakaan kaupungissa. Vastuu on tien kunnostuksesta vastanneen Ely-keskuksen.
– Nykyisillä liikennemäärillä kevyen liikenteen rakentaminen on ainut vaihtoehto turvallisuuden parantamiseen, Virtanen sanoo.
Pyöräilijöiden ja henkilöautojen lisäksi kantatiellä liikkuu raskasta liikennettä ja mopoautoja. Kevyeen liikenteen väylällä kulkevat seniorimopot ja sähköpotkulaudat.
– Kevyeen liikenteeseen tehdyt investoinnit lisäävät aina myös autoilijoiden turvallisuutta. Tutkimusten mukaan myös eläinonnettomuudetkin vähenevät, Virtanen muistuttaa.
Virtanen painottaa, että asiassa ei ole vastakkainasettelua kaupunkien välillä, vaan päämäärä on yhteinen: tien liikenneturvallisuuden parantaminen niin koulutienä kuin harrastus- ja työmatkoillakin.
Kevyen liikenteen väylä kaupunkien välillä toisi Virtasen mukaan uusia mahdollisuuksia myös seudun liikunnan harrastajille.
– Siitä voisi tulla uusi liikuntabaana niin lenkkeilijöille, rullaluistelijoille kuin rullasuksihiihtoa harrastaville kuntoilijoillekin.
Tempauksen takana olevat miehet toimivat kumpikin kotikaupunkiensa valtuustoissa. Heille molemmille pyöräilyn ja pyöräilyturvallisuuden edistäminen on sydämen asia.
Sunnuntain tapahtuman järjestäjänä oli Laitla Liikkuja ry, joka on Suomen Latu ry:n paikallisyhdistys. Uudessakaupungissa tapahtuman lähtöpaikkana oli Vahteruksen piha-alue, Laitilassa kokoonnuttiin Vexven pihalle.
Pyöräilytapahtuma muistutti myös turvavarusteiden merkityksestä. Jokaisella osallistujalla oli huomioliivi ja kypärä.
KOMMENTTI:
Pahin toteutui
Pahin uhka toteutui Kantatie 43:lla heinäkuussa Laitilassa. 14-vuotias poika kuoli liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Yhdessä silmänräpäyksessä nuoren pyöräilijän elämä päättyi ja hänen perheensä ja läheistensä arki muuttui pysyvästi.
Onnettomuus tapahtui odottamatta, mutta hirveintä on, että se ei tullut täysin yllätyksenä. Kantatien vaarallisuus on ollut kuntien, viranomaisten ja tielläliikkujien tiedossa, mutta siitä huolimatta asialle ei ole tehty mitään.
Liikennemäärät ovat autotehtaan kasvun myötä vain koko ajan kasvaneet. Surkeaan kuntoon päässyt tie korjattiin huonolla menestyksellä vuonna 2015. Pyöräilijöille siitä muodostui tiemerkintäkokeilun takia surmanloukku.
Aiheesta on käyty viime vuosina runsaasti keskustelua mediassa, kokouksissa ja turuilla ja toreilla. Kirjoitin viime kesänä Laitilan Sanomiin ja Uudenkaupungin Sanomiin pyöräilyaiheista juttusarjaa ja kysyin silloin puuttuvan kevyen liikenteen osuuden rakentamisen tilannetta.
Varsinais-Suomen liiton edusvalvontajohtaja Janne Virtanen kommentoi, että tällaisissa hankkeissa valtion ja kuntien on päästävä sopuun maksuosuuksista. Sovun odottaminen oli tien lähihistoriassa tapahtunut toinen ja kohtalokkain virhe.
Ilmavirta heittää pyöräilijän väkisin tärinäluiskalle, ja silloin meno on kuin taistelutantreella, kirjoitin vuosi sitten. Nyt tuo taistelutanner on ottanut ensimmäisen uhrinsa. Läheltä piti -tilanteita ei ole tilastoihin kirjattu, mutta jos niitä alettaisiin kerätä, luku olisi hätkähdyttävän korkea.
Autoilijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdyt kaksi heräteuraa ovat ainakin tällä tiellä täydellinen virhe, sillä ne kaventavat pyöräilijöiden ajotilan paikoin lähes olemattomiin.
Enää selityksille ei ole sijaa ja tien kunnostamisesta vastanneen Ely-keskuksen eli valtion pitää kantaa vastuunsa. Rahat kyllä löytyvät, jos tahtoa on.
Puuttuvan kevyen liikenteen pätkän viimeisin kustannusarvio on 4,8 miljoonaa euroa.
Jos maksajia ei löydy, pyöräily pitää kieltää vaarallisella tieosuudella Kalannin ja Kodjalan välillä kokonaan. Miten se sopii yhteen valtion ja kuntien hiilineutraaliutta ja pyöräilyä edistävien tavoitteiden kanssa?
Eija Eskola-Buri
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien avustaja.
