Toimittaja on juonut elämässään vain kaksi olutta: tavallisen keskarin rantasaunalla ja yhden kirsikkaoluen Amsterdamissa. Tällä kokemuksella on vaikea lähteä tutustumaan olueiden maailmaan. Pitää siis saada opas mukaan.
Oppaaksi lähtee Turun oluein ystäväin seurasta Juha-Pekka Lindqvist, joka on harrastanut oluita yli kaksikymmentä vuotta.
– Olen saanut kunnian olla myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan koemaistajana 20 vuotta. Seuramme pääsi myös maistamaan tehtaan ensimmäistä Kukko-olutta ennen kuin se tuotiin markkinoille. Seuramme on siis päässyt vaikuttamaan suomalaiseen oluthistoriaan, Lindqvist kehaisee nauraen.
- FAKTA: Oluelle oikea lämpötila
- Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4–+8 asteeseen.
- Lämpimänä niiden hedelmäisen happamat aromit voivat muuttua häiritsevän voimakkaiksi.
- Tummat oluet tarjotaan +10–+15-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa.
JUHA-PEKKA LINDQVISTIN kanssa on päätetty mennä ihan tavalliseen marketiin tutustumaan olueihin, sillä hänen mukaansa olutmaistelun voi aloittaa hyvin aivan tavallisesta lähikaupasta. Alkoon asti ei tarvitse mennä, vaikka osa olutharrastajista arvostaa vain Alkon vahvempia oluita.
– Nykyisin jopa alkoholittomat oluet maistuvat hyvältä. Käyn itsekin ostamassa oluita marketeista. Jos haluan jotain erikoisempaa, niin sitten käyn Alkossa tai hypermarketissa.
Juha-Pekka Lindqvistin olutharrastus alkoi erikoisella tavalla. Yleensä juomiin tutustutaan opiskelijabileissä, mutta tämä insinööriopiskelija aloitti olutnautinnot Turun teknillisessä oppilaitoksen kurssilla 90-luvulla.
– Tekulla oli fysiikan opettaja, joka piti biopuolelle olutkursseja. Se kuului elintarvikeinsinöörikoulutukseen. Opiskelin autoinsinööriksi, mutta osallistuin olutkurssille.
Opettaja oli myös olutharrastaja, ja hän on yhä Turun oluein ystäväin seuran jäsen ja innokas olutetikettikeräilijä. Tiettävästi hänellä on jo yli 150 000 erilaista olutetikettiä. Määrä kertoo hyvin, kuinka laaja-alaisesta harrastuksesta on kysymys.
Lindqvist on perehtynyt sittemmin olueiden laveaan maailmaan omatoimimatkoilla Saksassa ja Itävallassa sekä seuran matkoilla muun muassa Virossa. Harrastus ei välttämättä vaadi edes matkailua, sillä Suomessakin toimii jo yli sata pienpanimoa.
– Niidenkin kaikkien tuotteiden maistamiseen menee aikaa. Pienpanimoilla on myös mielenkiintoisia tuotteita. Malmgård käyttää esimerkiksi spelttiä, Fiskarsin Panimo kuusenkerkkää, Fat Lizard Brewing marjoja ja hedelmiä, Stallhagen hunajaa.
MISTÄ olueiden maistelu sitten kannattaisi aloittaa? Lindqvist suosittelee tutustumaan ensimmäisenä lähikaupan lagerien ja vehnäolueiden valikoimaan. Marketin hyllyltä hän esittelee oman suosikkinsa, saksalaisen savuisen tumman lageroluen. Se ei kuitenkaan ole alkuun paras tuote maisteltavaksi.
– Aloittaisin lagereista ja sitten siirtyisin vähitellen pilssiin. Pilssit ovat enemmän katkeropitoisia ja aromisia, niissä on pieni puraisu.
Sen jälkeen Lindqvist ehdottaa kokeiluun IPA-olutta sekä alea. IPA (Indian Pale Ale) on voimakkaasti humaloitu ja alkoholiltaan vahva ale-oluttyyppi. Ale on yleisnimitys kirjavalle joukolle oluttyyppejä, joita yhdistää maun hedelmäisyys.
Kun makuaisti alkaa tottua näihin, on aika siirtyä saksalaiseen makeahkoon dunkeliin sekä kokeilla tummia oluita, kuten tummaa lageria. Porterissa ja stoutissa on sitten jo hyvinkin vahva maku. Paahdetussa aromissa voi aistia mallasta, leipää, mämmiä, kahvia tai tummaa suklaata.
– Olen itse savuolueiden ystävä. Ne eivät kaikille maistu. Jotkut taas pitävät belgialaisesta witbieristä, jossa on korianteria. Se taas ei ole minun juttu olenkaan, hän kuvailee olueiden eroja.
Oluttyyppejä on niin paljon, että jokaiselle kyllä löytyy maistelemalla oma mielitietty.
OLUEN maisteluun ei ole mitään sääntöjä. Yleensä olutta ei sylkäistä pois, paitsi kilpailutilanteissa, joissa tuomareiden maisteltavana on paljon erilaisia oluita.
– Seuran maistelutilaisuuksissa varataan yleensä 0,3 litran pullo kolmelle.
Juha-Pekka Lindqvist harrastaa maistelua myös kotona vaimonsa kanssa.
Yksi eroavaisuus tavanomaisella oluen juojalla ja olutharrastajalla on: olutharrastajalle erikoisolut ei ole koskaan saunajuoma.
– Saunajuoma on eri juoma, se juodaan janoon. Erikoisolutta nautitaan hitaasti nautiskellen.
“Ruokalistalle myös olutsuositus”
Kun Suomessa menee hyvään ravintolaan syömään, ruokalistalta löytyy usein aterialle viinisuositus.
– Saksassa ravintoloiden ruokalistoilla on myös olutsuositus. Tätä toivoisin Suomeenkin, Juha-Pekka Lindqvist sanoo.
Hän on olutharrastajana hyvin kiinnostunut ruuan ja oluen parittamisesta eli siitä, mikä juoma sopii parhaiten millekin aterialle.
Tässä olutharrastajan ehdotukset:
Mitä olutta lohikeiton kyytipojaksi?
– Lageria tai pilssiä, koska lohi on rasvainen kala.
Kanasalaatin seuraksi?
– Tähän sopisi esimerkiksi Amerikan Pale Ale, raikas lager tai vehnäolut.
Tirisevän makkaran juomaksi?
– Tähän valitsisi pilssiä, joka taittaa makkaran rasvaista makua tai tummaa lageria, jonka makea maltaisuus vahvistaa makkaran omaa makumaailmaa.