
Keltaiset riistanauhat ovat lepattaneet kahden vuoden ajan Kasitien varressa Laitilassa Munaxin risteyksen paikkeilta Pyhärannan rajalle asti. Nauhan tarkoituksena on vähentää hirvieläinkolareita. Kahden vuoden kokeilu on päättymässä, mutta keltaiset nauhat pysyvät maisemassa.
Riistakeskuksen tietojen mukaan ennen keltaisia nauhoja tieosuudella vuonna 2019 oli 16 kolaria, ensimmäisenä nauhoitettuna vuotena neljä, viime vuonna kahdeksan ja tänä vuonna kolareita on tähän mennessä sattunut kolme.
– Jos nyt jotain voisi varovaisesti tästä tulkita, on nauha auttanut tilannetta vähentämällä kolareita hirvieläinten kanssa, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Riistakeskuksesta kertoo.
Rinteen mukaan liikenneonnettomuuksien määrä hirvieläinten kanssa vaihtelee vuosittain runsaasti, sillä etenkin lumiolosuhteet vaikuttavat eläinten liikkumiseen.
Keltaisten nauhojen vaikutus on metsästäjä Tapio Vuoriahon mukaan selvä.
– Kymmeniä kertoja olisi kolissut ilman nauhaa, Laitilan Metsästysseuraan kuuluva Vuoriaho sanoo.
Laitilan Metsästysseura ja erityisesti Samu Lahtinen huolehtii Kasitien varren nauhoituksesta, jota on molemmin puolin tietä noin 2,5 kilometrin matkalla.
Nauha auttaa liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä kahdella tavalla: Eläimet vierastavat tuulessa heiluvaa nauhaa, ja autoilijat ovat tarkempia nauhoitetulla alueella.
– Aika vähän ihmiset hirvieläinvaroitusmerkkeihin kiinnittävät huomiota. Nauhojen yhtä tärkeä vaikutus on, että autoilijat kiinnittävät hirvieläinvaaraan huomiota, Antti Rinne sanoo.
Nauhaa on laitettu Laitilassa myös Uudenkaupungintien varteen sekä vilkkaasti liikennöidyn tien varressa olevien porkkanapeltojen reunassa.
– Paikallisten mukaan nauha pellon reunassa auttoi, eivätkä eläimet kulkeneet keltaisen nauhan läpi.
Riistakeskuksesta nauhaa saa hakea myös maa- ja metsätalousvahinkojen ennaltaehkäisyyn eli sillä voi yrittää suojata esimerkiksi taimikoita. Omakustanteisesti nauhaa voi kokeilla omassa puutarhassa, jos peuroista on ollut harmia.
– Nauhaa menee kymmeniä kilometrejä Laitilan seudulle joka vuosi, Rinne kertoo.
Satavarma keino estää peuratuhoja nauha ei kuitenkaan ole.
– Kyllä ne eläimet jonkun aikaa väistää, mutta jossain vaiheessa saattavat mennä nauhasta läpi. Sellainen ensiapu se on.
Pahin kolarikausi edessä
Hirvieläinkolarien määrä kasvaa syyskuusta eteenpäin.
– Pahin aika on loka–marraskuu, kun peuroilla on kiima ja ne liikkuvat enemmän. Samaan aikaan illat pimenevät nopeasti, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Riistakeskuksesta kertoo.
Jos kolari kuitenkin sattuu, tulee autoilijan soittaa aina hätänumeroon 112. Jos peura, hirvi tai muu eläin loukkaantuu, pyytää poliisi metsästäjiltä suurriistavirka-apua.
– Soiton jälkeen olisi tärkeää merkitä paikka, jossa kolari on sattunut. Jos tarkka paikka ei ole tiedossa, on metsästäjän tosi ikävä lähteä keskellä yötä nilkuttavaa peuraa jäljittämään.
Paikan voi merkitä esimerkiksi muovipussilla tai näkyvällä havunoksalla. Eläimen kuntoa ei ole pakko mennä katsomaan.
– Jos on villisikaan törmännyt, niin ei missään nimessä saa mennäkään.
Varsinais-Suomessa sattuu Rinteen mukaan vuosittain noin 2000 valkohäntäpeurakolaria ja sata hirvikolaria.
– Sekä metsäkauriskolarit päälle.
Antti Rinne kehuu metsästäjiä tunnollisuudesta suurriistavirka-avun annossa.
– Kyllähän se on aivan valtava työmäärä.
Useimmiten virka-apupyynnöt tulevat iltamyöhään tai keskellä yötä.
– Aina heitä enemmänkin voisi olla, mutta kyllä meillä Varsinais-Suomessa on tosi hyviä ja kuuliaisia metsästäjiä. Aina joku homman hoitaa, oli sitten jouluaatto tai mikä vaan. He tekevät pyyteetöntä työtä eläimiä kohtaan.
Rinteen mukaan peurakanta Varsinais-Suomessa on viime vuosina pienentynyt. Laitila–Mynämäki -akselilla elää villisikakanta.