Euroopan keskuspankin eli EKP:n ohjauskorkojen nostot käyvät jokaisen asuntovelallisen kukkarolle. Ohjauskorkojen nostolla EKP pyrkii hillitsemään hurjaksi noussutta inflaatiota eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua. Laitilan Sanomat kysyi Nordeasta, Osuuspankista ja Säästöpankista, mitä epävarmat ajat asuntovelalliselle tarkoittavat.
Nordean Turun toimipaikanjohtaja Taina Tallbacka-Kitola pitää ohjauskoron nostoa normaalina rahapolitiikan ohjauksena. OP Lounaisrannikon pankinjohtaja Leena Niemi arvelee, että koron nostot jatkuvat historiallisen suurina ennätyksellisen nopean hintatason nousun hillitsemiseksi.
– Näemme korkojen nousun enemmänkin paluuna normaalitilanteeseen pitkän nollakorkojakson jälkeen. Pidempiaikaiset laina-asiakkaamme muistavat varmasti varsin hyvin finanssikriisiä edeltävän yli kuuden prosentin sekä 1990-luvun jopa yli 15 prosentin korot, mutta nollakorkotasoon tottuneille tuoreemmille velallisille tämä on totta kai uusi ja ennennäkemätön tilanne, liiketoimintajohtaja Nelli Vallamo Säästöpankki Kalanti-Pyhärannasta sanoo.
– Vakkasuomalaisen asuntovelallisen lainamäärä vaihtelee tyypillisesti 50 000–250 000 euron välillä, toteaa liiketoimintajohtaja Nelli Vallamo Säästöpankki Kalanti-Pyhärannasta.
OP:n Leena Niemen mukaan tyypillinen vakkasuomalaisen lainamäärä voisi olla 80 000–100 000 euroa. Nordeassa on laskettu Varsinais-Suomessa keskimääräisen asuntovelallisen lainan määräksi yli 74 000 euroa. Nordealta otetut uudet lainat ovat Varsinais-Suomessa keskimäärin yli 130 000 euroa.
– Vakka-Suomessa luvut voivat olla aavistuksen pienempiä, sillä asunnot ovat Turkua edullisempia, Tallbacka-Kitola toteaa.
Suomalaisten asuntolainojen käytetyin viiterkorko on 12 kuukauden euribor, joka on nyt korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen, yli 2,3 prosenttia. Säästöpankin, Nordean ja Osuuspankin edustajien mukaan osa lainoista on vielä viitekoron osalta nollatasolla, koska korontarkistuspäiviä on pitkin vuotta.
Lähes ilmaisen lainarahan aika on kuitenkin ohi. Viimeistään tulevana keväänä kaikki asuntovelalliset joutuvat maksamaan lainastaan korkoa.
Vallamon mukaan isoissa lainoissa jo yhden tai kahden prosenttiyksikön koronnousulla voi olla merkittävä vaikutus lainan kuukausierään tai laina-aikaan, lyhennystavasta riippuen.
– Koronnostot uhkaavat talouden kehitystä, minkä takia markkinoilla vallitsee suuri epävarmuus ja tulevaa talouskehitystä on poikkeuksellisen vaikea ennakoida, Leena Niemi sanoo.
Pankeissa tiedostetaan, että nopea elinkustannusten nousu huolettaa kotitalouksia. Nordeaan ei erityisesti yhteydenottoja ole nousseista koroista tullut. Tallbacka-Kitola kertoo pankin saavan kiitosta lähes kaikkiin asuntolainoihin sovitusta lyhennysjoustostaan, jossa asiakas saa tietyissä rajoissa itse päättää, pitääkö lyhennysvapaan kuukauden tai maksaako hetken vähemmän lainaa pois.
– Suomalaiset ovat aika tunnollisia lainamaksajia ja helposti tingitään jostain muusta, mutta nyt jos joskus voisi olla sopiva aika käyttää joustoa, Tallbacka-Kitola toteaa.
Leena Niemi muistuttaa, että pankkiin kannattaa ottaa heti yhteys, jos maksukyky uhkaa heiketä.
– Näin voimme ajoissa neuvotella eri vaihtoehdoista, joilla selvitään tiukan tilanteen yli, Niemi sanoo.
Vallamo on samoilla linjoilla.
– Näitä asioita ei tarvitse eikä kannata murehtia yksin, vaan me talouden asiantuntijoina autamme kyllä, Nelli Vallamo sanoo.
Nordean tilastojen mukaan noin kolmasosa asuntolainoista on korkosuojattu. Säästöpankki Kalanti–Pyhärannasta kerrotaan, että korkojen nousulta on perinteisesti suojauduttu melko hyvin ja että kiinnostus suojaamiseen on selvässä kasvussa.
– OP Lounaisrannikon tämän vuoden aikana nostetuista asuntolainoista vain 23 prosenttia on ilman mitään suojaa, Niemi kertoo.
Nelli Vallamo muistuttaa, että korkosuojaamisen lisäksi kannattaa kerryttää säästöjä, jotta markkina- tai elämäntilanteen muuttuessa taloudellinen tilanne ei heti tiukkenisi äärimmilleen.
– Hyvä nyrkkisääntö sopivan varapuskurin koolle on kahden kuukauden palkkaa vastaava summa, Vallamo sanoo.
Uhkakuvista huolimatta Tallbacka-Kitola pitää Laitilan tilannetta suhteellisen hyvänä.
– Laitilassa on hyvä työpaikkaomavaraisuus ja paljon positiivisia piirteitä. Asunnot ovat selkeästi huokeampia kuin esimerkiksi Turussa, mikä tarkoittaa, että omaan omistusasuntoon pääsee pienemmällä lainalla kiinni, vihannesyrittäjämiehensä kautta Laitilan hyvin tunteva Tallbacka-Kitola kertoo.