
Eija Eskola-Buri
Saksanpähkinöitä omalta kotipihalta? Houkutteleva, mutta myös varsin realistinen puutarhahaave toteutettavaksi ainakin eteläisessä Suomessa, vaikkapa Laitilassa, Pyhärannassa ja muuallakin Vakka-Suomessa.
Vuonna 2020 alkanut pähkinähanke oli päivän teemana lauantaina Pyhärannan Polttilassa Vakka-Taimen laajalla puutarha-alueella järjestetyssä tapahtumassa. Hankkeen tarkoitus on edistää pähkinänviljelyä ja löytää uusia ruokaa tuottavia pähkinäkasveja Suomeen.
Laitilan Kivijärvelle syötävän metsäpuutarhan perustanut tamperelainen Joel Rosenberg on yksi pähkinähankkeessa mukana olevista. Hän on kirjoittanut myös kirjan suomalaisten pähkinöiden kasvattamisesta.
Pähkinöiden viljelyä Suomessa on Rosenbergin mukaan edesauttanut ilmaston lämpeneminen. Luonto- ja eräkouluttajana toimiva Rosenberg on ottanut tehtäväkseen pähkinätietouden laajentamisen.
– Jos edes jotakin hyvää ilmastonmuutoksesta voi sanoa, niin ainakin pähkinöiden kasvattamisen se on tehnyt helpommaksi.
Viime vuonna ilmestyneessä Pähkinöitä omasta puutarhasta -kirjassaan hän kuvailee, kuinka pähkinöiden kasvattaminen on sijoitus tulevaisuuteen samaan tapaan kuin eläkevakuutus. Pähkinöiden istuttamisesta hyötyvät seuraavat sukupolvet. Ne ovat terveellistä ravintoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta, mikä puolestaan hidastaa ilmastonmuutosta.
Pähkinähanke on jo parissa vuodessa osoittanut, että saksanpähkinät menestyvät nykyään jopa Keski-Suomessa Jyväskylän korkeudella. Vakka-Taimen Vesa Muurinen on ollut edelläkävijä pähkinöiden viljelyssä Suomessa. Ensimmäiset hasselpähkinöiden istutukset tehtiin Polttilaan vuonna 2000.
Pitkäaikainen pähkinänkasvattaja Kari Stenberg kuvailee ensimmäistä käyntiään Polttilassa kuin olisi astunut taivaaseen. Hänelle kiinnostus pähkinöihin on perua lapsuudesta, jolloin hän teki isänsa kanssa retkiä pähkinälehtoihin Karkkilassa.
Stenbergin innostus pähkinöihin syttyi heti. Ensimmäiset kokeilut kasvattajana alkoivat pikkupoikana vuonna 1962.
– Kokemusta on kertynyt nyt siis peräti 60 vuoden ajalta.
Eläkkeellä pähkinän kasvatukseen vapautui aikaa entistä enemmän. Intohimoinen pähkinänkasvattaja Stenberg kuvailee harrastuksen vieneen hänet uudestaan nuoruuden lähteille.
Pähkinä on hänen kokemuksensa mukaan melko joustava kasvupaikan suhteen, mutta lajikkeiden kasvutavat vaihtelevat. Stenbergin pensaat viihtyvät etelärinteessä hikevässä maassa.
Stenberg kertoi olevansa täysillä ja innoissaan mukana pähkinähankkeessa, jossa etsitään erityisesti suomalaisia pähkinäkantoja.
Inkoolaiset Heidi Laakso-Kuivalainen ja Jaakko Kuivalainen lähtivät Pyhärannasta takaisin kotimatkalle tyytyväisinä: he ostivat mukaansa kymmenen pähkinäpuun tainta. Kaupan päälle tuli runsaasti tietoa pähkinöiden viljelystä, eri lajikkeista ja niiden ominaisuuksista.
– Meillä on Mustiolla pieni perinnetila. Kuulin, että saksanpähkinät ovat menestyneet Inkoossa ja ajattelin kokeilla niitä omallekin pihalle. Pähkinät ovat terveellistä syötävää, sillä niissä on runsaasti vitamiineja ja energiaa. Ne eivät vaadi paljon vettä ja lannoitetta eivätkä siten rasita ilmastoakaan, Heidi Laakso-Kuivalainen perusteli kiinnostustaan oman pähkinälehdon kasvattamiseen.
Taimipäivän osallistujat saivat poimia syksyn satoa Vakka-Taimen laajoilta pähkinäpuuviljelmiltä. Lepaalla viheraluesuunnittelua opiskeleva Kauri Lähteenoksa oli tullut Polttilaan varta vasten pähkinöiden innoittamana, ja mukaan lähti kourallinen pyhärantalaisia pähkinöitä.
Toisen kerran järjestettyyn syystaimipäivään osallistui noin 300 kävijää. Isäntä Vesa Muurinen oli päivään yhtä tyytyväinen kuin eri puolilta Suomea – niin läheltä kuin kaukaakin saapuneet – kävijät.
– Näyttää siltä, että kyllä tästä jonkilainen perinne tulee. Toiveita on tullut myös keväällä toukokuussa järjestettävästä taimipäivästä, Muurinen kertoi.
Lauantain ohjelmassa tarjolla oli puutarhatietoutta paitsi pähkinöistä myös muun muassa viinirypäleistä, marjakasveista, hedelmälajikkeista ja alppiruusuista. Yksi päivän vetonauloista oli puutarhaneuvos Arno Kasvi, jonka käytännönläheiset vinkit ja lennokas kerronta keräsivät runsaslukuisen kuulijakunnan.