Kuntien valmiussuunnitelmat on hiljattain päivitetty – Sekä Laitila että Pyhäranta ovat tällä viikolla osallistuneet Aurora22 -harjoitukseen

0
Kotivaraksi kannattaa varata pitkään säilyviä elintarvikkeita, joita voi hyödyntää arjen ruoanlaitossa ja ostaa sitten taas tilalle uutta.

Laitilan Sanomat kysyi Laitilan ja Pyhärannan kunnista, miten niissä on varauduttu erilaisiin uhkiin. Laitilan hallintojohtaja Heli Kiertokari-Laitisen mukaan kaupungilla on laadittu kaikille toimialoille valmiussuunnitelmat, jotka on tänä vuonna päivitetty.

– Suunnitelmat päivitetään säännöllisesti, mutta toki ajankuva ja maailmantilanne vaikuttavat suunnitelmiin tarkennuksina, lisäyksinä tai painopisteinä, hän kertoo.

Mahdolliseen kyberuhkaankin on varauduttu.

– Valmiussuunnitelmaa on päivitetty myös tietohallinnon osalta vastaamaan paremmin tämänhetkistä maailmantilannetta. Organisaatioon saapuva sähköinen viestintä on laitettu tiukempaan suodatukseen. Tietohallinto osallistuu syksyn valmiusharjoituksiin sekä viettää valtakunnallista digiturvaviikkoa.

Laitila on lisäksi osallistumassa nyt syyskaudella informaatiovaikuttamisen työpajaan ja Taisto-harjoitukseen. Tällä viikolla kaupunki on osallistunut Aurora 22 -harjoitukseen.

– Myös aikaisempina vuosina olemme osallistuneet järjestettyihin koulutuksiin ja harjoituksiin eri varautumisen ja valmiuden aloilta.

Myös Pyhärannassa valmiussuunnitelmat on tehty kaikille toimialoille.

– Kaikki suunnitelmat päivitettiin viime keväänä, vs. kunnanjohtaja Merja Koski kertoo.

Kunnan tietoturvasta vastaa Vakka-Suomen Puhelin. Koski uskoo, että kyberuhkiin on VSP:ssä varauduttu, koska tämä hallinnoi useiden organisaatioiden ict-palveluja. Pyhärannasta Aurora 22 -harjoitukseen osallistui laajennettu johtoryhmä.

Aurora22 -harjoituksessa harjoitellaan toimintaa sodan uhan alla

Sekä Laitila että Pyhäranta ovat tällä viikolla osallistuneet Lounais-Suomen aluehallintoviraston järjestämään Aurora 22 -valmiusharjoitukseen. Pelastusylitarkastaja Unto Usvasalon mukaan valmiusharjoituksen järjestäminen on aluehallintoviraston lakisääteinen tehtävä.

– Harjoituksia pyritään pitämään 2–3 vuoden välein, mutta Varsinais-Suomessa Lounais-Suomen avi piti viimeksi harjoituksen vuonna 2015. Sen jälkeen harjoitusta on siirretty kahdesti koronapandemian takia. Tässä harjoituksessa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen kunnat, Usvasalo kertoo.

Usvasalon mukaan mukaan harjoituksissa harjoitellaan erityyppisiä uhka- ja häiriötilanteita varten.

– Aiempina vuosina on harjoiteltu kyberturvallisuutta, erilaisia luonnonolosuhteiden kuten myrskyn ja tulvan aiheuttamia häiriöitä ja suuronnettomuuksia. Aurora 22 -harjoituksessa on fiktiivinen skenaario, jossa Suomi on Sininen valtio. Sinisen naapurimaa Oranssi kohdistaa Siniseen hybridivaikuttamista, on rajariidoissa toisen naapurimaan kanssa ja kokoaa sotilaallista voimaa alueellaan ja pitää suuria sotaharjoituksia. Sinisessä valtiossa yhteiskuntarauha on häiriintynyt ja valmiutta on kohotettu. Jatkotilanteessa tehdään aikahyppy neljä kuukautta eteenpäin, ja ollaan sodan uhan tilanteessa, jossa otetaan valmiuslain toimivaltuuksia käyttöön ja valmistaudutaan väestönsiirtoihin eli evakuointeihin.

Usvasalo kertoo, että kuntien varautuminen uhkatilanteisiin vaihtelee.

– Suunnitelmat voivat olla vanhoja ja puutteellisia. Toisaalta on kuntia, joissa valmiussuunnitelmat on päivitetty viimeisten kahden vuoden sisällä. Covid-19 ja ukrainalaisten pakolaisten maahantulo ovat aikaansaaneet sen, että kunnissa osataan toimia poikkeavissa tilanteissa, mutta laajempiin ja vakavampiin uhkiin varautumisessa on parannettavaa.

Usvasalon mukaan koronapandemia, Euroopassa käytävä sota ja energiakriisi nostavat entisestään valmiussuunnittelun merkitystä.

– Kiristynyt kansainvälinen tilanne Venäjän suurhyökkäyksen takia, siitä seuranneet ydinaseuhka ja ydinvoimaloiden kasvanut onnettomuusriski, joka johtuu venäläisten toiminnasta, ovat olleet suuri huolenaihe.

Usvasalo toteaa, että vaikka kunnat ovat tottuneet toimimaan häiriötilanteissa, valmiussuunnittelu kokonaisuutena on jäänyt viime vuosina taka-alalle. Pandemia, Euroopan kiristynyt tilanne sekä energiakriisi ovat nostaneet esiin valmiussuunnittelun merkitystä.

– Nyt varautumisen ja valmiussuunnittelun merkitys ymmärretään taas paremmin, ja kunnat ovat sitoutuneet tähän harjoitukseen erittäin hyvin.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän