Viime vuonna voimaan tullut uusi jätelaki otetaan käyttöön portaittain muutaman vuoden siirtymäajan kuluessa. Laki nostaa jätehuollon ja kierrätyksen tavoitteita.
Kun nyt noin 30 prosenttia asumisessa ja palveluissa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään, pyritään lakimuutoksella saavuttamaan seuraavan 15 vuoden aikana 65 prosentin kierrätystaso.
Lakimuutos tähtää esimerkiksi biojätteen kierrätyksen tehostamiseen ja sen suhteen laki tiukkeni jo tänä vuonna. Ensi vuonna velvoitteita tulee lisää ja silloin esimerkiksi poistotekstiilin aluekeräys tulee olla kaikkien ulottuvilla.
Kotitalouksissa tehokkaan kierrättämisen perusta on hyvät kierrätyskäytännöt, eli esimerkiksi se, että eri hyötyjätteille, kuten muoville, paperille ja pahville, löytyvät käytännölliset kierrätysastiat. Haasteena voi olla saada ne mahtumaan sinne, missä jätettä eniten syntyy eli keittiöön tai lähelle keittiötä.
Suomessa kierrättäminen on monilta osin vakiintunut toimintatapa, mutta ongelmiakin on. Yksi kompastuskivemme on muiden vauraiden maiden tavoin alati kasvava jätteen määrä. Vuonna 2019 keskivertosuomalainen tuotti jätettä noin 565 kiloa. Kierrätykseen liittyvissä asenteissammekin lienee parannettavaa.
Kotitalousjätteen kierrättäjinä emme yllä edes Euroopan keskiarvoon. Kun eurooppalaisten kotitalouksien jätteistä kierrätettiin vuonna 2019 keskimäärin 48 prosenttia, niin Suomessa yllettiin 43 prosenttiin.
Tärkeä osa toimivaa kotitalousjätteen kierrätystä on sekin, että ekokierrätyspiste on helposti käytettävissä. Laitilassa kattavat hyötyjätteen kierrätyspisteet löytyvätkin kummankin isomman marketin vierestä. Niiden lisäksi ainakin muovinkeräyspisteille saattaisi olla kysyntää myös muualla.
Lisäksi ekopisteille olisi monikulttuurisessa Laitilassa tärkeää saada selkeät opasteet eri kielillä.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi