Hevoskastanja on saanut nimensä kreikkalaisesta mytologiasta

0
Laitilan kirkon edustalla kasvaa hevoskastanja.

Hevoskastanja on latinalaiselta nimeltään Aesculus hippocastanum. Se on saanut nimensä kreikkalaisesta mytologiasta.

Pohjoistaivaalta erottaa kohtalaisesti Pegasus-tähdistön. Se on yksi niistä 88:sta, jotka näkyvät parhaiten lokakuusta alkaen Andromedan kanssa. Andromedan yli biljoonan tähden galaksi on lähin Linnunradan galaksi. Sen valot ovat lähteneet meille nähtäväksi jo 2 537 000 vuotta sitten.

Pegasoksen vanhemmiksi nimetään gorgo Medusa ja Poseidon, joka oli saattanut edellisen raskaaksi hevosmuodossaan. Pegasoksen kerrotaan ponnahtaneen esiin Medusan kaulasta, kun kreikkalaisen mytologian tunnettu sankari Perseus oli katkaissut hänen kaulansa.

Toisessa tarinassa Pegasos oli kantanut salamoita Zeukselle. Kun Pegasos kuoli, kiipesi hän puuta pitkin ja lensi taivaaseen. Zeus muutti Pegasuksen tähtikuvioksi öiselle taivaalle, ja maahan leijaili valkoinen höyhen. Ennen kuolemaa Aamuruskon jumalatar Eos eli Aurora oli ratsastanut Pegasuksen selässä.

Mytologioissa on monia eri kertomuksia ja runoja siitä, että Pegasus lähti taivaaseen puuta pitkin ja kavioista jäi jälkiä rungon kuoreen. Lehdet kun tippuvat syksyllä maahan, niin niillä on lehtikannassa samanlainen hevosenkenkäkuvio. Tämä tarina ei ole taru, siis katso puunrunko ja lehtityvi, niin mielikuvitus kyllä herää eloon.

Palaan Laitilan kirkon kivikirkon viereiseen hevoskastanjapuuhun, josta Laitilan Sanomien kuvaaja Jussi Vaajasaari on ottanut pyynnöstäni kuvat juttuun. Ensimmäinen on pytinki, joka on hyvin rakennettu kotimaisesta kivistä joskus. Hevoskastanjapuu on toinen ja kolmas kuva paljon myöhemmin istutetusta puusta, joka on saanut luomulannoitetta juurien kautta ”hetelmiin”.

Hevoskastanja menestyy noin Pietarsaaren, Tampereen ja Lappeenrannan vyöhökkeen eteläpuolella.

Puu kotoisin Balkanin mailta Albaniasta ja Kreikasta Makedoniasta. Puu on luokiteltu nyt jo uhanalaisesti häviäväksi luonnossa. Puu voi elää noin 200-vuotiaaksi. Laji tuli Ruotsiin 1600-luvulla. Hevoskastanjat eivät ole syötäviä, mutta peurat tykkää eivätkä tule kipeäksi.

Vielä ihana muisto, kun minun tytär Raisa Talvikki oli 10-vuotias. Pyysin hänet imuroimaan vuonna 1983 Mosse-farmarini auton sisältä puutarhurien mullat, roskat ja lehdet pois, niin Raisa tuli kysymään, imuroiko hän myös hummansiemenet eli hevoskastanjan siemenet pois.

Jos saat hevoskastanjan puita tai oksia, älä ”rillaa” ruokaa niitten päällä. Silloin tulee pää kipeäksi ilman skånska akvavitia, kirjoitettiin noin 40 vuotta sitten Land-lehdessä. Hevoskastanjan puuaines on erinomaista tolpiksi, huonekaluiksi, pöytälevyiksi ja kiväärien tukeiksi.

Erinomaista ekologista pyykinpesuainetta saat esimerkiksi lakanapyykkiin. Hevoskastanjan siemenestä saa luonnon saippuaa, kun laittaa siemenet lakanapyykin sekaan.

Näin kirjoitti puutarhateknikko ja vapaa ajattelija Raimo Aatos