Ihoden päiväkoti kohonnut harjakorkeuteen – Päiväkoti Satakielen lapset ja henkilökunta pääsevät ensi keväänä uusiin tiloihin

0
Maire Lainio, Frida Martelius Ferrater, Emilia Rantanen, Inna Aerila, Heini Lainio, Matias Lyrintzis ja Aatu Junnila kävivät katsomassa harjakorkeuteen noussutta Ihoden päiväkodin uudisrakennusta.

Ihoden päiväkodin uudisrakennus on noussut harjakorkeuteensa ja vesikattotyöt ovat käynnistyneet.

– Saamme päiväkodin vielä ennen talvea hyvälle mallille, Hoivarakentajien toimialajohtaja Mauri Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan hanke etenee aikataulussa ja valmistuu alkukeväästä. Sopimus vuokramallilla rakennuttamisesta tehtiin jo tämän vuoden alussa, mutta erinäisten rakentajasta riippumattomien viivästysten vuoksi työt päästiin aloittamaan vasta alkusyksystä.

– Olemme sopineet kunnan kanssa, että tarkka valmistumisajankohta pidetään vielä tässä vaiheessa avoimena, koska tämä vuosi on ollut materiaalihankintojen osalta niin haastava. Jouluna tiedämme jo tarkasti, milloin rakennus valmistuu.

Heinonen kertoo, että pihaurakoitsijan kanssa on sovittu pihatöiden tekemisestä jo tänä syksynä.

– Päiväkodilla on hyvät näkymät kaiken kaikkiaan, Heinonen sanoo.

Päiväkoti Satakielen varhaiskasvatuksen opettaja Tia Lehtinen ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Taina Mikola odottavat kovasti uuden päiväkodin valmistumista.

– Ihan erityisesti odotan sitä pihaa, Lehtinen lisää.

Lehtinen kertoo, että häneltä kysyttiin halutaanko lapsille yksi iso yhteinen piha vai pienille oma alue. Lehtinen toivoi, että pihalle tulisi pienille oma alue, joka olisi kuitenkin mahdollista yhdistää isojen pihaan. Näin pienet ja isot saisivat välillä leikkiä yhdessä ja välillä omia leikkejään kaikessa rauhassa.

– Isoja ei haluaisi koko ajan kieltää. Heidän kuuluu saada leikkiä vapaasti ja keinua joskus lujaa.

Näitä liikkumisen mahdollisuuksia Lehtinen pitää tärkeinä.

– Lasten liikkuminen vähenee koko ajan ja varhaiskasvatuksessa sitä ei saisi rajoittaa vaan siihen pitäisi kannustaa.

Päiväkoti Satakielen väki retkeilee usein, ja uuden päiväkodin pihasta on retkimetsään entistäkin lyhyempi matka.

– Koska olen täällä maalla töissä, haluan, että käymme usein metsäretkillä. Rantakylissä on meri lähellä, mutta täällä Ihodessa meillä on metsä.

Päiväkoti Satakieli on toiminut nykyisissä Ihoden koulun pihalle sijoitetuissa siirrettävissä väistötiloissaan keväästä 2020 alkaen.

– Nämä vastaavat meidän tarpeita, Lehtinen ja Mikola kertovat.

Ennen nykyisiä tiloja päiväkoti oli Ihoden koulussa hieman yli kaksi vuotta. Mikola ehti työskennellä hetken aikaa koulun tiloissa ennen kuin päiväkoti sai kunnolliset väistötilat.

– Vessat olivat pienet ja sijaitsivat koulun ruokalassa. Lasten piti kulkea ruokailevien koululaisten ohi vaippasillaan.

Koulun tilat oli lisäksi suunniteltu isommille lapsille.

– Ruokapöydät olivat liian korkeita eivätkä lapset yltäneet naulakoihin. Kun pääsimme muuttamaan näihin tiloihin, se oli kuin unelma, Mikola muistelee.

Keväällä 2020 Lounais-Suomen aluehallintovirasto totesi koulussa olevat väistötilat sopimattomiksi päiväkodin tarpeisiin ja velvoitti kunnan hankkimaan uudet tilat. Avi asetti kunnalle myös 100 000 euron uhkasakon, jos tämä ei hanki sopivia tiloja määräaikaan mennessä.

Lasten toiveissa keinuja, liukumäkiä, kiipeilyteline ja temppurata sisälle

– Tehkää tänne sauna, 5-vuotias Heini Lainio hihkaisee työskenteleville miehille katsellessaan Ihoden päiväkodin rakenteilla olevaa uudisrakennusta.

Ehdotus hymyilyttää työmaalla olevia.

Heini Lainio toivoisi paitsi saunaa myös pihalle kiipeilytelineen.

– Ja viskareille viskarijuttuja.

Häntä ilahduttaisi myös nukketeatteri sekä talvella pulkkamäki.

– Ja monta keinua isommille lapsille, Heini lisää.

– Niin, ettei tule riitaa keinuista, Heinin serkku Maire Lainio huomauttaa vierestä.

Maire haluaisi keinujen lisäksi päiväkotiin kaksi liukumäkeä.

– Minä haluaisin sisälle temppuradan, Matias Lyrintzis kertoo.

Hoivarakentajien toimialajohtaja Mauri Heinonen uskoo, että esitetyt toiveet toteutuvat uudessa päiväkodissa.

– Pihalle on tulossa useampi keinu ja useampi kiipeilytelinekin. Lisäksi sinne tulee muitakin leikkivälineitä. Sisätilat ovat väljät, joten ne palvelevat näitä toiveita. Sinne on tulossa myös puolapuut, joten myös sisällä pääsee kiipeilemään, Heinonen lupaa.

Entäs se sauna?

– Sitä en tässä vaiheessa uskalla luvata, mutta varmasti asiasta voidaan tarvittaessa keskustella, Heinonen lisää hymyä äänessään.

Päiväkotihankkeella pitkä historia

Ihoden päiväkotihankkeella on pitkä ja polveileva historia. Päiväkoti Satakielen tuhouduttua tulipalossa Ihodeen alettiin kiireellä suunnitella yksitystä päiväkotia. Lapsimäärään liittyvän väärinkäsityksen vuoksi yksityinen päiväkotiyritys kuitenkin vetäytyi hankkeesta.

Ihoden Kylätien varrelle jäivät hirsipäiväkodin perustukset, jotka Hoivarakentajat olivat ehtineet rakentaa.

– Kun hanke starttasi, aikataulu oli kiireinen. Päiväkoti piti saada elokuun alkuun mennessä käyttöön, Hoivarakentajien toimialajohtaja Mauri Heinonen kertoo.

Tällä hetkellä päiväkotia rakennetaan paikan päällä, mutta alkuperäinen suunnitelma oli, että tilaelementit tehdään valmiiksi. Ne olikin jo ehditty tehdä ennen kuin hanke seisahtui. Hoivarakentajat tarjosi päiväkotia kunnalle, mutta tuolloin kunta ei ollut kiinnostunut viemään hanketta loppuun.

– Me lähdimme hankkeeseen riskillä. Olemme tehneet yhteistyötä saman päiväkotioperaattorin kanssa jo vuosia ja meillä oli tuolloinkin monta yhteistä hanketta kesken. Lopulta Ihoden päiväkodin tilaelementeistä rakennettiinkin heille päiväkoti Kaarinaan.

Perustukset jäivät tontille ja siinä ne odottivat 4,5 vuotta ennen kuin niiden päälle alettiin rakentaa.

– On harmi, että hanke venyi näin pitkälle. Tämä on varmasti kuormittanut kuntaa. Onneksi sopu nyt löytyi.

Pyhäranta kilpailutti hankkeen viime vuonna. Se päätettiin toteuttaa vuokramallilla eli kunta ei omista itse rakennusta vaan on siinä vuokralaisena.

Päiväkotikotihankkeet toteutetaan yksityisellä sektorilla käytännössä aina vuokramallilla, eikä se ole Heinosen mukaan täysin poikkeuksellista myöskään kunnissa.

– Kunta on vuokralaisena kilpailukykyisempi kuin yksityinen toimija, koska kuntien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.