Tänäkin syksynä liikenteessä näkee autoja, joissa on kalvolla tummennetut sivulasit. Yleensä ratissa istuu nuori mies, joka harrastaa auton tuunausta.
– Sivulasien tummentaminen on uudestaan tullut buumi. Enää ei näe sentään kymmentä Wunderbaumia peruutuspeilissä, kuten silloin 90-luvun alkupuolella kun itse sain kortin, A-katsastuksen esimies Marko Elo naurahtaa.
Tummiin etusivulaseihin joudutaan valitettavasti katsastusasemalla puuttumaan. Katsastusasemalla katsotaan, että auto on turvallinen liikennekäyttöön.
– Auton takalasin saa vaikka maalata ja takasivulasitkin voi tummentaa kalvoilla, mutta etusivulaseja ei. Meidän on huomautettava, jos autosta ole riittävää näkyvyyttä. Tästä syystä peilissä ei saa roikkua kymmentä Wunderbaumia, etusivulaseja ei saa tummentaa eikä navigaattoriakaan saa asentaa mihin tahansa, Elo listaa.
Lain mukaan tuulilasiin ei saisi kiinnittää mitään, ei edes sitä navigaattoria.
– Ainoa paikka, mikä menee katsastuksessa läpi, on auton tuulilasin vasen kulma. Siellä se ei haittaa näkyvyyttä. Aika usein kuitenkin näkee, että navigaattori on sijoitettu tuulilasin keskiosaan.
Katsastaja voi puuttua myös auton siisteyteen. Jos esimerkiksi auton jalkatilassa pyöriskelee pulloja tai muuta irtotavaraa, katsastusmies voi huomauttaa, että irtotavarat pitäisi poistaa.
– Jos ajon aikana pullo lähtee pyörimään takapenkkien jalkatilasta ja se jää jumiin jarrupolkimen alle, eihän autolla voi jarruttaa, Elo kertoo, miksi asiaan puututaan.
Katsastusasemalla huolehditaan siis kokonaisuudessaan siitä, että auto on liikenteeseen turvallinen.
A-katsastus juhlisti viime viikolla katsastuksen 100-vuotista historiaa. Juhlakahvit tarjottiin yhteensä 30 katsastusasemalla, joista Laitilan asema oli yksi. Marko Elon vastuulla on kaikkiaan kuusi katsastusasemaa, Laitilan lisäksi Uusikaupunki, Rauma, Eura, Vammala sekä tutkinnon vastaanottopaikkana Kokemäki.
Elo on työskennellyt parikymmentä vuotta katsastuksessa ja kertoo, että sinä aikana työ on muuttunut melko lailla.
– Vanhemmat katsastajat sanovat, että suurin muutos oli vuonna 1994, kun katsastustoiminta vapautui kilpailulle. Se oli suuri muutos, kun valtion kulttuurista siirryttiin asiakkaita palveleviin katsastusasemiin, hän kertoo.
Myös teknisellä puolella on moni asia muuttunut. Esimerkiksi testausten määrä on kasvanut. Sen sijaan sähköautojen tulo liikenteeseen ei ole aiheuttanut katsastuksessa suurta mullistusta.
– Sähköautoille tehdään sama peruskatsastus kuin polttomoottoriautoille, eli katsotaan jarrut, iskunvaimentimet ja alustan kunto sekä luetaan vikakoodit.
Vaikka autokanta muuttuu ja uudistuu, autojen hylkäysprosentti on säilynyt hämmästyttävän samanlaisena läpi vuosikymmenten. Se on yhä noin 25 prosenttia.
– Se on myytti, että meillä olisi tietty hylkäyskiintiö. Kun autojen viat katsotaan, hylkäyksiä vain kertyy keskimäärin tämän verran. Eri asemia vertaillessa on huomattu, että siellä missä on paljon autokorjaamoja, autot ovat paremmassa kunnossa, Elo kertoo.
Katsastuksessa hylätyistä autoista eniten havaitaan vikoja akseliston kiinnityksissä ja nivelpisteissä, toiseksi eniten jarruvikoja.
Ensi vuonna auton katsastuksen arvosteluperusteet muuttuvat. Elon mukaan perusteisiin tulee lisäyksiä sekä tarkennuksia.
– Arvosteluperusteet eivät kiristy, vaan tulkinnanvaraisuus vähenee.
Autojen katsastusväliä muutettiin vuonna 2018. Uusi auto katsastetaan ensimmäisen kerran vasta neljän vuoden iässä ja siitä eteenpäin kahden vuoden välein. Elon mielestä uudistus oli muuten hyvä, mutta kahdeksan ja kymmenen vuoden väli saattaa olla liikenneturvallisuuden kannalta riski.
– Auton takuu on jo ohi ja kilometrejä on kertynyt paljon. Autoa ei välttämättä enää huolleta. Autossa saattaa olla vakaviakin vikoja, kuten jarruputki on ruostunut tai tukivarsissa on vakavia ruostevaurioita.
Tästä syystä Elo suosittelee, että vanhankin auton veisi huoltoon. Se takaisi, että auto pysyy liikenneturvallisessa kunnossa.
Katsastuksesta tuli pakollista 100 vuotta sitten
Autojen ja moottoripyörien katsastus tuli pakolliseksi 1.10.1922. Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joissa ajoneuvojen katsastus perustui yhtenäiseen valtakunnalliseen järjestelmään. Moottoripyörien katsastusvelvollisuudesta luovuttiin sotien jälkeen.
1930-luvulla katsastusmiesten koulutusvaatimukset yhtenäistettiin.
Vuonna 1966 otettiin käyttöön ensimmäinen koneellinen katsastusautonnosturi, mikä oli iso tekninen askel.
Vastuu katsastustoimesta siirtyi 1968 Autorekisterikeskukselle.
Katsastus siirtyi ulkoa sisätiloihin 1970-luvulla. Maan ensimmäiset sisätilat otettiin käyttöön Raumalla toukokuussa 1974. Tiloissa toimii yhä A-katsastus.
Katsastustoiminnan suurin muutos oli 1994, kun toimiala vapautettiin kilpailulle. Valtion liikelaitoksella oli tuolloin 77 katsastusasemaa, nykyään Suomessa toimii yli 500 katsastusasemaa.
Viimeisin muutos katsastuksessa on ollut keväällä 2018 voimaantullut lakimuutos, joka poisti ajoneuvoilta tarkasti rajatun katsastusajanjakson. Samassa yhteydessä tuli muutos myös katsastusväleihin. Henkilö- ja pakettiautojen ensimmäinen katsastus on suoritettava viimeistään sinä päivänä, kun käyttöönottopäivästä on kulunut neljä vuotta. Sen jälkeen katsastus tehdään kahden vuoden välein siihen asti, kunnes käyttöönottopäivästä on kulunut kymmenen vuotta. 10-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilö- ja pakettiautot katsastetaan edelleen vuoden välein.
A-katsastus juhlisti katsastuksen 100-vuotisjuhlavuotta 30 katsastusasemalla viime viikolla. Yksi juhlapaikoista oli Laitilan katsastusasema.
Lähde: A-katsastuksen historiikki
